Komissio esittelee koulutuksen uudelleenajattelua koskevan strategiansa

03.12.2012

Nuorisotyöttömyysaste Euroopan unionissa on liki 23 prosenttia, ja kuitenkin samaan aikaan on avoimena yli 2 miljoona työpaikkaa, joita ei saada täytettyä. Euroopassa tarvitaan täysin uudenlaista näkemystä siitä, miten koulutusjärjestelmillä saadaan tuotettua työmarkkinoiden tarvitsemia taitoja. Nykyiset tiukat säästötoimet ja koulutusbudjettien leikkaukset tekevät haasteesta entistäkin suuremman. Euroopan komissio on käynnistänyt koulutuksen uudelleenajattelua koskevan uuden strategian, jolla kannustetaan jäsenvaltioita ryhtymään välittömästi toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että nuoret hankkivat työmarkkinoilla tarvittavia taitoja ja osaamista. Näin myös jäsenvaltiot voivat päästä kansallisiin kasvu- ja työllisyystavoitteisiinsa.

Koulutuksesta, kulttuurista, monikielisyydestä ja nuorisoasioista vastaavan komissaarin Androulla Vassilioun mukaan Eurooppa pääsee takaisin kestävän kasvun tielle ainoastaan, jos Euroopassa koulutetaan korkean ammattitaidon omaavia ja monitaitoisia työntekijöitä, jotka pystyvät antamaan panoksensa innovointiin ja yrittämiseen. ”Sen olennainen edellytys on tehokas ja oikein kohdennettu rahoitus, mutta koulutusmäärärahoja pienentämällä tavoitteita ei voida saavuttaa”, Vassiliou totesi.

Koulutuksen uudelleenajattelu edellyttää perustavanlaatuista muutosta: painopiste on siirrettävä oppimistuloksiin eli opiskelijoiden hankkimiin tietoihin, taitoihin ja asenteisiin. Pelkän opiskeluun käytetyn ajan mittaaminen ei enää riitä. Myös peruslukutaito ja numeeriset perustaidot on vielä saatava huomattavasti paremmalle tasolle, ja yrittäjyyttä ja aloitekykyä on kehitettävä ja vahvistettava.

Koulutuksen uudelleenajattelu lyhyesti:
- Monialaisten taitojen ja perustaitojen kehittämiselle on annettava enemmän painoarvoa kaikilla tasoilla. Tämä koskee ennen kaikkea yrittäjyystaitoja ja tieto- ja viestintäteknologian taitoja.
- Uusi vieraiden kielten oppimista koskeva viitearvo: vuoteen 2020 mennessä vähintään 50 prosentin 15-vuotiaista olisi osattava yhtä vierasta kieltä (nykyisin 42 %) ja vähintään 75 prosentin olisi opiskeltava toista vierasta kieltä (nykyisin 61 %).
- Tarvitaan investointeja huippuluokan ammatillisten koulutusjärjestelmien luomiseen ja työssäoppimisen laajentamiseen.
- Jäsenvaltioiden on tehostettava tutkintojen ja osaamisen tunnustamista, myös sellaisten, jotka on hankittu virallisten koulutusjärjestelmien ulkopuolella.
- Teknologiaa ja erityisesti internetiä on hyödynnettävä täysipainoisesti. Koulujen, yliopistojen ja ammattioppilaitosten on parannettava koulutuksen saatavuutta avointen oppimisresurssien avulla.
- Uudistusten tukena on oltava hyvin koulutettuja, motivoituneita ja yrittäjähenkisiä opettajia.
- Rahoitus on kohdennettava oikein, jotta investoinneille saadaan mahdollisimman hyvä tuotto. Sekä jäsenvaltioissa että EU:ssa on käytävä keskustelua koulutuksen rahoittamisesta – tämä koskee erityisesti ammatillista ja korkea-asteen koulutusta.
- Kumppanuustoiminta on olennaisen tärkeää. Innovoinnin vauhdittamiseen ja tiede- ja yritysmaailman hedelmälliseen yhteistyöhön tarvitaan sekä julkista että yksityistä rahoitusta.

Lisätietoa:
Lehdistötiedote
Rethinking Education strategy

Arkisto

 
Uutisarkisto 2014 | 2013 | 2012
Takaisin ajankohtaisiin