Tutkimus- ja innovaatiopolitiikan syksy on ollut EU:ssa tapahtumarikas. Viime viikolla Brysselissä järjestetyt Euroopan tutkimus- ja innovaatiopäivät 2026 kokosivat yhteen päättäjiä, tutkijoita sekä yritysten ja järjestöjen edustajia keskustelemaan siitä, miten TKI-toiminta voi vahvistaa Euroopan kilpailukykyä, resilienssiä ja teknologista suvereniteettia. Tapahtuman avasi Euroopan startup-yrityksistä, tutkimuksesta ja innovaatioista vastaava komissaari Ekaterina Zaharieva.
Myös EU:n päätöksenteossa on riittänyt seurattavaa: Euroopan parlamentin teollisuusvaliokunta on hyväksynyt neuvottelukantansa Horisontti Eurooppaan ja kilpailukykyrahastoon, komissio on julkaissut EU:n innovaatiosäädöksen ja valmistelee eurooppalaista tutkimusaluetta koskevaa aloitetta. Tässä artikkelissa erityisasiantuntijamme Unna Löppönen kokoaa yhteen syksyn keskeiset nostot EU:n TKI-politiikasta.
Euroopan parlamentin teollisuusvaliokunta hyväksyi neuvottelukantansa Horisontti Eurooppaan ja kilpailukykyrahastoon liittyen
Euroopan parlamentin teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta (ITRE) hyväksyi neuvottelukantansa seuraavasta Horisontti Eurooppa -ohjelmasta ja Euroopan kilpailukykyrahastosta (ECF). Valiokunta esittää Horisontti Euroopan kokonaisbudjetin kasvattamista 175 miljardista eurosta 200 miljardiin euroon ja kilpailukykyrahaston budjetin kasvattamista 234,3 miljardista eurosta 264,35 miljardiin euroon. Lisäksi se painottaa Euroopan tutkimusneuvoston (ERC) ja Euroopan innovaationeuvoston (EIC) riippumattomuuden turvaamista.
Kilpailukykyrahastoon valiokunta esittää omia rahoitusosuuksia kriittisille raaka-aineille ja energiainfrastruktuurille sekä erillistä puolustustutkimuksen ja -innovoinnin ohjelmaa. Lisäksi valiokunta painottaa lainojen, takausten ja muiden InvestEU-välineen kautta myönnettävien rahoitusmuotojen ensisijaisuutta. Suoria avustuksia käytettäisiin ehdotuksen mukaan vasta viimesijaisena tukimuotona.
Alueemme korkeakoulut korostavat, että Horisontti Eurooppa -ohjelma ja Euroopan kilpailukykyrahasto (ECF) tulisi säilyttää erillisinä rahoitusohjelmina, joilla on selkeät tavoitteet painottaen ennakoitavan rahoituspohjan tärkeyttä sekä pitkäjänteisen perustutkimuksen turvaamista. Samalla korkeakoulujen tulisi voida osallistua kilpailukykyrahaston rahoitushakuihin tiiviissä yhteistyössä yritysten kanssa.
Korkeakouluilla on jo nykyisellään keskeinen rooli Horisontti Eurooppa -ohjelman hakujen koordinoinnissa, konsortioiden rakentamisessa ja kumppanuuksien muodostamisessa. Olisi luontevaa, että korkeakoulujen asiantuntemusta, verkostoja ja koordinointiin tarvittavia resursseja voitaisiin hyödyntää myös kilpailukykyrahaston hankkeissa.
Parlamentin ehdotuksessa esitettiin uusien Horisontti Eurooppa -ohjelman asiantuntijaryhmien perustamista. Näiden osalta alueemme korkeakoulut ovat puolestaan nostaneet esiin huolen suomalaisten toimijoiden tosiasiallisista mahdollisuuksista päästä mukaan ryhmien työskentelyyn. Suomen asema pienenä jäsenvaltiona sekä toimijoiden rajalliset resurssit voivat hankaloittaa osallistumista. Nykyisten Horisontti Eurooppa -ohjelmakomiteoiden säilyttämistä peräänkuulutetaankin.
Kilpailukykyrahaston osalta keskeinen kysymys liittyy myös pk-yritysten ja pienempien toimijoiden mahdollisuuksiin päästä mukaan konsortioihin ja osallistua rahoitushakuihin. Alueemme pienemmillä yrityksillä ja muilla toimijoilla on usein melko rajalliset resurssit osallistua hakuprosessien valmisteluun, konsortioiden koordinointiin ja hankkeiden hallinnointiin. Tämän vuoksi on tärkeää, että kilpailukykyrahaston toimeenpanossa kiinnitetään erityistä huomiota osallistumisen esteiden madaltamiseen ja siihen, että myös pienemmillä toimijoilla on tosiasialliset mahdollisuudet osallistua hankkeisiin ja hyötyä rahaston tarjoamista rahoitusmahdollisuuksista.
Valiokunnan neuvottelukannat siirtyvät Euroopan parlamentin täysistunnon hyväksyttäviksi 23.–26. marraskuuta. Neuvoston puolella jäsenmaat ovat jo sopineet neuvoston yhteisestä osittaisesta neuvottelukannasta, mutta rahoituksesta ja muista avoimista kysymyksistä neuvotellaan edelleen osana EU:n monivuotista rahoituskehystä (MFF). Varsinaiset parlamentin, neuvoston ja komission väliset trilogineuvottelut alkavat vasta, kun MFF:n rahoitusluvut ovat selvillä, ja näin neuvottelujen odotetaan alkavan ensi vuoden puolella.
Eurooppalainen tutkimusalue (European Research Area, ERA)
Eurooppalainen tutkimusalue (European Research Area, ERA) pyrkii luomaan Eurooppaan yhtenäisemmän tutkimuksen ja innovoinnin toimintaympäristön, jossa tutkijat, tieto, tutkimusinfrastruktuurit ja rahoitus voivat liikkua ja toimia yli kansallisten rajojen. Tavoitteena on lisäksi parantaa EU:n TKI-kyvykkyyksiä ja vahvistaa kilpailukykyä. Euroopan komission odotetaan julkaisevan European Research Area Act -aloitteen 2. joulukuuta 2026.
Tällä hetkellä useissa EU-maissa voidaan rahoittaa samankaltaisia tutkimushankkeita toisistaan erillään, vaikka tiiviimmällä yhteistyöllä ja resurssien koordinoinnilla voitaisiin välttää päällekkäisyyksiä ja käyttää tutkimusrahoitusta tehokkaammin. ERA Act pyrkii vastaamaan tähän haasteeseen parantamalla jäsenmaiden välistä koordinaatiota, yhtenäistämällä tutkimuksen toimintaympäristöä ja helpottamalla tutkijoiden liikkuvuutta.
Alueemme korkeakoulut ovat korostaneet autonomian sekä tieteen ja tutkimuksen vapauden turvaamista, sekä sitä, että sääntelyn yhdenmukaistaminen ei saa johtaa korkeakoulujen ohjaamiseen ylhäältä käsin tai uuteen hallinnolliseen taakkaan. Lisäksi toimijat painottavat tutkijanurien sujuvoittamista sekä tiivistä yhteyttä eurooppalaiseen koulutusalueeseen ja tulevaan FP10-ohjelmaan.
European Innovation Act (EIA) – Eurooppalainen innovaatiosäädös
Euroopan komissio julkaisi European Innovation Act -lakialoitteen 9. syyskuuta 2026. Sen tavoitteena on vahvistaa Euroopan innovaatioekosysteemiä ja helpottaa tutkimustulosten kaupallistamista. Euroopassa syntyy paljon korkeatasoista tutkimusta ja uusia teknologioita, mutta niiden vieminen markkinoille ja yritysten kasvattaminen kansainväliseen mittakaavaan on usein haastavaa. Säädöksellä pyritään muun muassa helpottamaan innovaatioiden rahoitusta, edistämään immateriaalioikeuksien hyödyntämistä sekä yhtenäistämään tutkimus- ja kehityshankintojen käytäntöjä. Tavoitteena on, että Euroopassa kehitetyt innovaatiot myös kaupallistetaan ja skaalataan Euroopassa, mikä vahvistaisi EU:n kilpailukykyä.
Komission ehdotus siirtyi Euroopan parlamentin valiokuntakäsittelyyn lokakuussa, ja sitä käsitellään parhaillaan myös neuvostossa. Seuraavaksi parlamentti ja neuvosto muodostavat kantansa, minkä jälkeen ehdotuksesta neuvotellaan toimielinten välisissä kolmikantaneuvotteluissa. Lopullisen hyväksymisen ajankohtaa ei ole vielä vahvistettu.
Kiireinen loppuvuosi edessä
Vaikka vuosi lähestyy loppuaan, Brysselin tahti ei näytä hidastuvan. Loppuvuodelle on aikataulutettu kaksi Eurooppa-neuvoston kokousta, 26.–27. marraskuuta ja 16.–17. joulukuuta. Molempien kokousten keskeisiin aiheisiin odotetaan nousevan tuleva EU:n monivuotinen rahoituskehys (MFF) ja sen myötä myös Horisontti Eurooppa -ohjelman ja kilpailukykyrahaston tuleva rahoitus. Marraskuun loppu ja joulukuu ovatkin Brysselissä perinteisesti kiireistä aikaa ennen EU-instituutioiden joulutaukoa.
