Kiteeltä kotoisin oleva Ilari Havukainen suoritti kauppatieteiden opinnot Joensuussa, jossa hän myös käynnisti työuransa EU-asiain parissa. Harjoittelu Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimistossa vuonna 2015 tuli mahdollisuudeksi, kun opinnot olivat lähes valmiit ja takana oli jo noin neljän vuoden työkokemus EU-projekteista Karelia-ammattikorkeakoulussa. Kansainväliset tehtävät houkuttelivat, ja harjoittelu tarjosi siihen luontevan väylän.

Suomessa hankittu EU-hankkeiden osaaminen antoi hyvän lähtökohdan, mutta harjoittelu toi eteen täysin uudenlaisen näkymän kansainväliseen päätöksentekoon ja verkostoihin. Kokemus osoittautui uran käännekohdaksi: se vahvisti kiinnostuksen EU-asioihin, loi pysyviä ystävyyssuhteita ja johdatti lopulta pysyvämmälle uralle Euroopan unionin parissa.

Käänteentekevä ponnahduslauta kansainväliseen työympäristöön

EU-rahoituksen parissa työskentely oli jo tuttua, joten Brysseliin lähtö merkitsi ennen kaikkea syvempää paneutumista EU-tason päätöksentekoon. Harjoittelu oli sekä palkitseva että kuormitukseltaan tasapainoinen, mikä mahdollisti keskittymisen olennaiseen ja loi tilaa uusille näkökulmille sekä verkostoitumismahdollisuuksille. Kaupunki osoittautui helposti lähestyttäväksi ja kansainväliseksi, missä suhteiden luominen kävi luontevasti. Harrastusmahdollisuudet olivat monipuoliset, ja helposti saavutettavat

Harjoittelun aikana Ilari vastasi erityisesti viestinnästä, kuten tiedotteiden ja uutiskirjeiden laatimisesta. Hän oli lisäksi mukana tukemassa hankekumppanihakuja ja rakentamassa uusia verkostoja, merkittävimpänä Euroopan kaivosalueiden verkosto yhdessä Lapin liiton ja Joensuun seudun kehittämisyhtiön kanssa. Verkoston perustaminen toi myöhemmin mukanaan horisonttirahoitusta ja avasi ovet myös OECD:n kansainvälisten verkostojen teemoissa. Lisäksi Ilari oli mukana European Innovation Partnership -työssä, kuten esim. Smart Cities -verkostossa.

Harjoittelusta jäi elämään pari todella hyvää ystävää, joiden kanssa Ilari pitää edelleen yhteyttä. Hän tutustui erityisesti saksalaisiin kollegoihin ja sai arvokkaita elinikäisiä muistoja. Työn puolesta harjoittelu tarjosi arvokasta ammatillista kokemusta. Toimiston johtaja Kari sekä toimiston verkostot tukivat ammatillista kehittymistä ja auttoivat seuraavien työpaikkojen saamisessa. Kari toimi tärkeänä suosittelijana, kun Ilari haki uusia työtehtäviä. Ilari kuvaa harjoittelua uransa kannalta käänteentekeväksi: “Ilman tätä kokemusta eteneminen EU-tehtäviin Brysselissä olisi ollut minulle huomattavasti vaikeampaa.”

Harjoittelu vahvisti Ilarin kansainvälisen verkostotyön sosiaalisia taitoja ja auttoi rakentamaan selkeää ammatillista identiteettiä. Kielitaito kehittyi, ja osaamiseen tuli uusia sisältöjä sekä teemoja. Samalla Brysselin päätöksentekoprosessien tuntemus syveni ja yhteydet komissioon rakentuivat vahvoiksi. Kaupunki tarjosi todellisen näköalapaikan.

Brysselissä asumisen parhaisiin puoliin Ilari nostaa lyhyet välimatkat ja helpot matkailun mahdollisuudet: Ranskan maaseutu, Amsterdam, Lontoo ja Saksan kaupungit olivat lähellä, ja edulliset lentoyhteydet avasivat koko Euroopan.

Urapolku harjoittelusta johtotehtäviin

Brysselistä tuli kaupunki, jossa hän löysi sekä kumppanin että oman paikkansa kaupungin rytmissä. Harjoittelun jälkeen Ilari työskenteli Lapin liitossa projektipäällikkönä yli viiden vuoden ajan, vastaten Arctic Smartness -klustereista, kaivos- ja raaka-ainepolitiikasta sekä EU- ja Interreg Nord –asioista yhdessä liiton kollegoiden kanssa. Vuonna 2021 hän siirtyi lyhyeksi ajaksi takaisin Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimistoon Brysseliin vanhempana asiantuntijana, keskittyen teollisuuspolitiikkaan, bio- ja metsätalouteen, digitalisaatioon, pk-yrityksiin ja raaka-aineisiin. Samana vuonna hän aloitti myös Kuntaliiton Brysselin toimiston johtajana, missä hän on vastannut kuntien ja alueiden EU-edunvalvonnasta sekä tiiviistä yhteistyöstä eurooppalaisten verkostojen ja EU-instituutioiden kanssa. Tammikuussa 2026 hän aloitti Suomen pysyvässä EU-edustustossa erityisasiantuntijana alue- ja rakennepolitiikan parissa.

“Asenteella on usein suurempi merkitys kuin koulutustaustalla.”

Ilari kannustaa tulevia harjoittelijoita avoimeen mieleen ja oma-aloitteisuuteen. Harjoittelu sopii erityisesti niille, jotka nauttivat verkostoitumisesta ja sosiaalisista tilanteista. “Asenteella on usein suurempi merkitys kuin koulutustaustalla.”

Brysselissä voi elää hänen mukaansa joko suomalaista tai kansainvälistä arkea, ja kaupungissa toimiikin muun muassa suomalaisia ammatti- ja vapaa-ajan yhteisöjä. Harjoittelu on arvokas kokemus, jota työnantajat arvostavat. Ilari muistuttaa, että kaupunki on täynnä mahdollisuuksia ja usein ensimmäiset askeleet otetaan aloitustason työrooleista. Työskentely Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimistossa antaa kokemuksen, joka kantaa korkealle.

Vantaalta kotoisin oleva Kaneli Seppänen opiskeli Turussa politiikan tutkimusta, pääaineenaan poliittinen historia. Opiskeluvuodet olivat aktiivisia ja monipuolisia: ainejärjestötoiminta, yliopistovalmennusryhmän hallituksen puheenjohtajuus ja laaja sivuainekokonaisuus pitivät arjen vauhdikkaana. Kandivaiheessa hän syventyi ympäristötieteeseen, taloustieteeseen ja valtio-oppiin. Maisteriopinnoissa painopiste siirtyi kestävän kehityksen teemoihin.

Ennen harjoittelua Kaneli vietti Erasmus-vaihtoa Wienissä, mutta koronapandemia keskeytti vaihdon ja pakotti viimeistelemään sen etänä Helsingistä. Sekä kandi- että gradututkimus käsittelivät EU:n meripolitiikkaa ja siitä käytyjä keskusteluita Euroopan parlamentissa. Tutkimusaiheet ulottuivat Itämeren kysymyksistä laajempiin merialuestrategioihin, jotka kytkeytyvät mm. Ympäristö-, ja talousturvallisuuteen sekä Euroopan integraatioon. EU-harjoittelu oli ollut Kanelilla mielessä pitkään. Kokemus Eurooppanuorten harjoittelusta syksyllä 2020 vahvisti ajatusta, ja kun kaveri Turun ja Varsinais-Suomen Eurooppa-toimistosta suositteli aluetoimistoa työpaikkana Brysselissä, päätös oli selvä.

Harjoittelun alku oli poikkeuksellinen: ”Ei ollut tapahtumia eikä mitään networkingii”

Kanelin harjoittelu alkoi tammikuussa 2021, osuen koronapandemian aikaan, jolloin Bryssel oli vielä tiukasti kiinni. Toimistolle ei voinut mennä, tapahtumia ei järjestetty ja verkostoituminen oli lähes mahdotonta. Työ keskittyi siksi vahvasti sisältöihin, kuten tiedotteisiin, raportointiin ja uuden monivuotisen rahoituskehyksen lainsäädännön seuraamiseen. 

Harjoittelun isoin oma projekti oli toimiston verkkosivujen rahoitusopas. Kaneli kirjoitti rahoitusoppaan ja suunnitteli sen graafisen ilmeen. ”Käytännössä suunnittelin graafisen ilmeen kokonaan uudestaan rahoitusoppaaseen”, hän kertoo. Opas on edelleen toimiston verkkosivuilla käytössä. Tuohon aikaan harjoittelijoita toimistolla oli samaan aikaan kaksi, joista toinen keskittyi viestinnässä mm. sosiaaliseen mediaan ja verkkosivu-uudistukseen.

“Mun kaverit on sun kavereita”

Koronakevään pitkän hiljaisuuden jälkeen yksi hetki jäi erityisesti mieleen: toukokuussa ravintolat avasivat ovensa kuukausien tauon jälkeen ja Bryssel heräsi kerralla eloon. ”Oli hienoa nähdä, kun ihmiset ilakoi tästä”, Kaneli muistelee. Rajoitusten purkauduttua matkustaminen Belgian sisällä helpottui, ja retket esimerkiksi vappuna Knokke-Heistiin, Bryggeen ja myöhemmin Luxembourgiin toivat arkeen seikkailua. Kaupungin avoin ja yhteisöllinen ilmapiiri teki vaikutuksen: “Mun kaverit on sun kavereita” -henki on Brysselissä vahva.

IP-toimiston harjoittelu oli arvokas sisäänheitto Brysseliin

Harjoittelun jälkeen Kaneli palasi Suomeen viimeistelemään graduaan, mutta ajatus Bryssel-elämästä ei jättänyt rauhaan. Alkuvuodesta 2022 hän palasi kaupunkiin Business Finlandin ja Suomen Akatemian yhteistoimistoon Junior Policy Officer -rooliin. Koronarajoitusten poistuttua hän pääsi vihdoin kokemaan Brysselin työelämän sellaisena kuin se on parhaimmillaan tapahtumineen, verkostoineen ja kohtaamisineen.

Tuo työkokemus vahvisti päätöksen jäädä kaupunkiin. Maaliskuusta 2023 lähtien Kaneli on työskennellyt EU-asiantuntijana Brysselissä Energiateollisuus ry:n edustajana. Hän kuvaa IP-toimiston harjoittelua ratkaisevaksi ponnahduslaudaksi: ”IP-toimiston harkka oli hyvä sisäänheitto Brysseliin ja siellä oppi konkreettisesti, mitä EU-instituutioissa tehdään.” Harjoittelu syvensi myös EU-rahoituksen tuntemusta, erityisesti Horisontti Euroopasta, mikä oli keskeinen tekijä seuraavan harjoittelupaikan saamisessa.

”Ole utelias, kiinnostunut ja motivoitunut”

Kaneli kannustaa tulevia harjoittelijoita uteliaisuuteen, motivaatioon ja oma-aloitteisuuteen. Harjoittelussa kannattaa tarttua rohkeasti tehtäviin ja rakentaa omaa roolia sitä mukaa, kun kokonaisuus hahmottuu. Hän painottaa erityisesti merkitystä tutustua ihmisiin: ”Kannattaa nähdä vaivaa verkoston pystyttämiseen ja uusiin ihmisiin tutustumiseen, sillä siitä on mieletön hyöty, kun tietää missä ihmiset työskentelevät ja miten ne vaikuttavat täällä.” Näin koko laaja EU-kenttä avautuu aivan uudella tavalla. Työhaastatteluun valmistautuessa hän suosittelee esimerkiksi kertaamaan EU-lainsäädännön etenemisen ja toimeenpanon, sillä se on keskeinen osa aluetoimistojen työtä. On myös hyvä tutustua toimiston painopisteisiin ja projekteihin. “Sain haastattelun jälkeen kuulla tehneeni vaikutuksen mainitsemalla muutaman näistä”, vinkkaa Kaneli.

Kajaanissa kasvanut Tiia Talvisara aloitti politiikkatieteiden opinnot Rovaniemellä vuonna 2013, suoritti kandidaatin tutkinnon ja täydensi opintojaan vaihto-opiskelulla Belgiassa Université catholique de Louvainissa. Vuonna 2018 hän muutti Brysseliin suorittamaan kaupunkitutkimuksen kaksoismaisterin Université libre de Bruxelles ja Vrije Universiteit -yliopistoissa. Tiia kuuli Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimistosta opiskelukaverinsa kautta, joka oli tuolloin toimistossa harjoittelussa. EU-asiat eivät aluksi erityisesti kiinnostaneet, mutta siirtyminen niiden pariin tuntui silti luontevalta. Harjoittelumahdollisuus oli tarjolla kaupungissa, jonka arjen ja toimintatavat hän jo tunsi. Tiia aloitti 10 kuukauden harjoittelun IP-toimistolla vuonna 2020.

”Mielikuva EU:sta ei vastannut todellisuutta”

Ennen harjoittelua Tiialla ei ollut erityisiä odotuksia EU-työstä. Hän kuvaa olleensa jopa osittain kriittinen unionia kohtaan. Harjoittelu kuitenkin muutti näkökulman perusteellisesti. Vuoden aikana hän pääsi seuraamaan poliittista päätöksentekoa läheltä ja ymmärsi, miten EU toimii käytännössä. ”Oli tosi hyödyllistä syventyä vuoden verran siihen, mikä EU oikeasti on”, Tiia kertoo. Kokemus avasi oven uuteen maailmaan, joka oli sellainen, mitä ulkopuolelta käsin on vaikea hahmottaa.

”Harjoittelu avaa ymmärryksen, miten voi oikeasti vaikuttaa”

Harjoittelun aikana Tiia työskenteli erityisesti viestinnän parissa. Hän tuotti tiedotteita, seurasi ajankohtaisia EU-aiheita ja oppi tiivistämään monimutkaiset poliittiset aihepiirit IP-alueille helposti ymmärrettävään muotoon. Harjoittelijoita oli samaan aikaan kaksi, mikä oli Tiian mukaan yksi kokemuksen parhaista puolista. ”Oli isoin ilo tehdä toisen kanssa ja oppia yhdessä”, hän kertoo. Harjoittelusta alkanut ystävyys on jatkunut tiiviinä näihin päiviin asti.

Verkostotyö oli harjoittelun aikana erityisen antoisaa. Kansainvälisiin toimijoihin tutustuminen ja yhteisten projektien tekeminen avasivat silmiä EU-työn monipuolisuudelle ja merkitykselle. Mieleenpainuvimpia hetkiä oli verkostoyhteistyö eri maiden asiantuntijoiden kanssa sekä erilaiset konferenssit, joissa Tiia näki europarlamentaarikkoja ja muita poliitikkoja työssään. ”Ne olivat inspiroivia”, hän hehkuttaa.

Harjoittelu IP-toimistolla antoi perusosaamisen Brysselistä, EU-lainsäädännöstä ja verkostoista. Työskentely kehitti perustaitoja toimistotyöstä, kuten vastuunottoa, tiimityötä ja oman työn kommunikoimista. Lisäksi Tiia oppi paljon Itä- ja Pohjois-Suomen alueiden vahvuuksista ja erityispiirteistä, joiden tietämyksestä oli myöhemmin hyötyä erityisasiantuntijan roolissa.

”Rakastan Brysseliä – se on kaoottinen ja monikulttuurinen”

Brysselissä asuminen oli Tiialle luontevaa, sillä kaupunki oli toiminut hänen maisteriopintojensa tutkimuskohteena. Hän kuvaa Brysseliä kaoottiseksi, monikulttuuriseksi ja inspiroivaksi. ”Moni suomalainen ei välttämättä viihdy, jos kuplautuu”, Tiia sanoo. Bryssel on maailman kansainvälisimpiä kaupunkeja väkilukuun suhteutettuna. Hän rohkaiseekin lähtemään EU-kuplan ulkopuolelle ja tutustumaan muihin ihmisiin ja kulttuureihin. Harrastusten ja tapahtumien kautta se on hänen mukaansa helppoa. Erityisesti opiskeluaikana syntyneet ystävyyssuhteet muodostivat oman elämänpiirin, joka teki kaupungista kodin.

”Motivaatio jäädä Brysseliin oli aina olemassa”

IP-toimiston harjoittelun jälkeen Tiia halusi jatkaa uraansa Brysselissä. Yhdessä harjoitteluystävänsä kanssa he jakoivat tietoa EU-instituutioiden harjoitteluhauista. Tiia pääsi Schuman-harjoitteluun Euroopan parlamenttiin ja hänen ystävänsä puolestaan Blue Book-ohjelmaan komissioon.

Schuman-harjoittelun jälkeen Tiia palasi pariksi vuodeksi IP-toimistolle erityisasiantuntijaksi, mistä hän siirtyi takaisin töihin parlamentin sihteeristöön. Hän työskentelee nykyisin ympäristöhallinnon asiantuntijana, jossa yhdistyvät hänen Brysselin kaupunkitutkimuksen taustansa ja EU-osaamisensa.

”Vuosienkin jälkeen voi tarjoutua töitä aikaisemmin tavatuilta yhteyksiltä”

Tiia painottaa, että inhimillisyys ja se, millaisen kuvan itsestään jättää, kantavat pitkälle. Vuosienkin kuluttua voi saada työmahdollisuuksia ihmisiltä, joihin on aikoinaan tehnyt myönteisen vaikutuksen. Hänen mukaansa on tärkeää tehdä työtä suurella sydämellä ja avoimuudella. EU-uralla etenemisellä verkostot, maine ja oikea tapa kohdata ihmiset ovat usein yhtä tärkeitä kuin substanssiosaaminen. 

Lapissa syntynyt ja Haapajärvellä kasvanut Janne opiskeli valtio-oppia Helsingissä, erikoistuen hallintoon ja organisaatioihin. Ensikosketus Brysseliin syntyi jo armeijan jälkeen interrail-matkalla, jolloin kaupunki jäi mieleen paikkana, jossa voisi joskus myös asua. EU-asiat kiinnostivat häntä jo varhain, vaikkei hän varsinaisesti EU-opintoihin keskittynytkään. Erasmus-vaihto Saksassa toi mukanaan puolison, mikä laittoi pohtimaan, missä elämää voisi yhdessä rakentaa. Bryssel tuntui luontevalta vaihtoehdolta aloittaa.

Ensimmäistä harjoittelupaikkaa etsiessä Jannelle tuli vastaan useita vaihtoehtoja mm. konsulttiyrityksistä. Lopulta ratkaisevaksi nousi se, että Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimistossa pystyi työskentelemään omien alueiden asioiden parissa. ”Valitsin IP-toimiston, kun saa tehdä samalla asioita kotiseudun hyväksi”, Janne totesi.

Itä-Suomen EU-toimisto perustettiin aikoinaan vuonna 1998 ja Pohjois-Suomen toimisto vuonna 2002. Nämä kaksi toimistoa yhdistettiin vuonna 2013 nykyiseksi Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimistoksi. Samana perustamisvuonna Janne aloitti harjoittelun uudessa toimistossa, ja muistaa hyvin, miten erityiseltä tuntui olla mukana sen ensimmäisenä harjoittelijana. Siihen aikaan harjoittelusta ei vielä maksettu palkkaa mutta aluetoimisto kustansi asumisen.

EU-budjetti muodostui harjoittelussa uran punaiseksi langaksi

Harjoittelun aikana Janne pääsi nopeasti kiinni Brysselin työn rytmiin. Hän osallistui mm. ERRIN- ja NSPA-verkostoissa tapahtumien ja kokousten järjestämiseen ja laati muistioita tapaamisista. Jannen mukaan oli kiinnostavaa nähdä, miten eurooppalaista yhteistyötä toteutettiin. Rahoitusasiat tulivat tutuiksi ja hän oppi koheesiopolitiikan ja EU-rahoitusohjelmien perusteet. Siitä lähtien EU-budjettiasiat ovatkin olleet hänen urakehityksensä punainen lanka.

Harjoitteluun kuului lisäksi vakiintuneita hallinnollisia ja viestinnällisiä tehtäviä, kuten uuden toimiston nettisivujen perustaminen, sekä tapahtumajärjestelyt. Yksi mieleenpainuvimmista tapahtumista silloin oli uuden toimiston avajaistilaisuuden järjestäminen.

Janne muistaa erityisesti kohtaamiset eri toimijoiden ihmisten kanssa, sillä keskustelut olivat uran alussa antoisia ja opettavaisia. Lisäksi hän muistaa lämmöllä jo edesmennyttä aluepolitiikan asiantuntijaa Jussi Yli-Lahtea, joka mentoroi Brysselissä nuoria EU-asioissa. ”Hänellä oli vahva pedagoginen ote. Karikin kutsui Jussia akatemiaksi.”

Kaupunkiin muutto oli tietenkin pieni kulttuurinen muutos Suomeen verrattuna, mutta Janne huomasi nopeasti, että asiat toimivat omalla tavallaan hyvin. Hän on sittemmin asunut Brysselissä jo 13 vuotta. Hän arvosti erityisesti sitä, miten helposti kaupungissa tutustui ihmisiin eri puolilta Eurooppaa. Kulttuuritapahtumat ja avoin ilmapiiri jäivät mieleen. “Kaupunkiin on myös helppo tulla aina takaisin asumaan ja moni poismuuttanut tuttu tuntuu ilmestyvän ennemmin tai myöhemmin uudestaan Brysseliin.”

Harjoittelun jälkeen pitkä ura koheesiopolitiikan parissa

Harjoittelusta Janne siirtyi työskentelemään Bluebook-harjoittelun kautta Euroopan komission toimeenpanovirastoon EU-rahoitusohjelmien hallinnointiin. Välillä hän oli myös hetken projektipäällikkönä Pohjois-Savon liitossa. Vuonna 2016 hän palasi muutamaksi vuodeksi Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimistoon erityisasiantuntijaksi, edustaen alueita erityisesti TKI-politiikassa.

Vuonna 2019 Janne siirtyi Suomen pysyvään EU-edustustoon erityisasiantuntijaksi koheesiopolitiikan pariin, osallistuen muun muassa 2021–2027 koheesiopolitiikan lainsäädäntöneuvotteluihin Suomen EU-puheenjohtajakauden tiimissä. Vuodesta 2025 lähtien hän on edustanut Suomea neuvoston työryhmissä maatalouden- ja maaseudun kehittämisen tehtävissä, sekä monivuotisen rahoituskehyksen neuvotteluissa.

“Ihmiset ovat työn suurin rikkaus”

Janne korostaa, että Brysselissä työ on ennen kaikkea ihmisten kanssa tehtävää työtä, joten hän rohkaisee olemaan kiinnostunut avoimesti tutustumaan uusiin ihmisiin ja hakeutumaan erilaisiin keskusteluihin. Lisäksi hän kannustaa rohkeasti opiskelemaan kieliä ja tutustumaan erilaisiin työskentelytapoihin. Jannen mukaan eurooppalaiset ovat pohjimmiltaan hyvin samanlaisia, vaikka työskentelyn toimintatavat vaihtelevatkin maittain ja organisaatioittain. Hän muistuttaa lopuksi, että IP-toimiston harjoittelukokemus ja sieltä saatava laaja-alainen osaaminen tarjoavat erinomaiset valmiudet ponnistaa hyvin monenlaisiin tehtäviin.

Kuusamosta kotoisin oleva Katja Palosaari suuntasi lukion jälkeen Oulun yliopistoon opiskelemaan maantiedettä, pääaineenaan aluekehitys ja aluepolitiikka. Opintojen aikana kokemusta maailmalta kertyi vaihdosta Kanadassa ja harjoittelusta Suomen Australian suurlähetystössä Canberrassa. Valmistumisen jälkeen Katjalla oli yhä vahva halu asua ja työskennellä ulkomailla, mutta suunta tai kohdemaa ei ollut selvillä. Hän hakikin työ- ja harjoittelupaikkoihin eri puolille Eurooppaa ja löysi lopulta harjoittelupaikkailmoituksen Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimistoon.

Harjoittelu tuntui luontevalta jatkumolta, sillä Katja on itse kotoisin IP-alueelta ja käsitellyt opinnoissaan EU-politiikkaa ja aluekehitystä. ”Tuli tunne, että voisin hyödyntää omaa osaamistani ja vaikuttaa konkreettisesti siihen, millaista elinvoimaa omalla alueellani on.” Näinpä hän päätyi Brysseliin vuonna 2022.

“Lähdin tänne melkoisena ummikkona”

Ennen IP-harjoittelua Katjalla ei ollut juuri ennakkokäsitystä saatikka kokemusta Brysselistä tai mitä työskentely EU-kuplassa käytännössä tarkoittaa. Hän tarttui harjoitteluun ummikkona, mutta uteliaana ja avoimin mielin. Opintojen kautta tuttu koheesiopolitiikka antoi perustason tietämyksen EU-politiikasta. Harjoittelun aikana pääsi nopeasti kiinni IP-toimiston monipuoliseen arkeen. Viestintä oli keskeinen osa työtä, ja sen kautta hän perehtyi syvällisesti alueiden teemoihin ja EU-politiikan kokonaisuuksiin. ”Viestintä oli hyvin kasvattavaa ja opettavaista, kun piti olla kartalla IP-alueiden keskeisistä teemoista.”

Mieleen jäivät myös suuret tapahtumat, kuten Alueiden ja kaupunkien viikko, sekä Arctic Futures Symposium. Niissä hän näki läheltä, miten kansainvälisiä tilaisuuksia tuotetaan ja miten eri maiden monen tason toimijat kohtaavat. Harjoitteluun mahtui myös unohtumaton urakka toimiston muuttaessa kaksi kertaa remontin vuoksi. Se toi lisää hallinnollisia tehtäviä ja muuttopakkailua muun työn vaihteluksi.

Katja on kiitollinen erityisesti siitä, että hänelle annettiin alusta asti vastuuta ja vapautta. Hänen mukaansa työnteon raamit olivat selkeät, mutta töitä sai tehdä omalla tyylillä. Yksi harjoittelun kohokohdista oli IP-alueen huippukokous Vuokatissa, jossa maakuntien edustajat kokoontuivat yhteen. Hän koki arvokkaaksi päästä tapaamaan kasvotusten laajasti eri maakuntien kollegoja.

Brysselin kuuluisa sanonta: ”Mikään ei toimi, mutta kaikki järjestyy”

Kuuluisa Brysseliläinen lausahdus tiivistää kaupungin arjen viehätyksen: “Mikään ei toimi, mutta kaikki järjestyy”. Pientä kaaosta on siis aina ilmassa, mutta lopulta asiat loksahtavat paikoilleen. Bryssel vei Katjan nopeasti mukanaan. Hän kuvaa kaupunkia kansainväliseksi, eläväksi ja helposti lähestyttäväksi todeten, ”Bryssel on paras kaupunki avoimille ja rohkeille ihmisille, mutta kaikille löytyy oma paikkansa”. Tylsää ei hänen mukaansa tule, koska monipuolista kulttuuritarjontaa riittää viikon jokaiselle päivälle, ravintoloita on valtavasti, ihmiset ovat avoimia ja aidosti kiinnostuneita toisistaan.

Brysselillä on kuitenkin myös haikeampi erityispiirre: ihmiset tulevat ja menevät lyhyiden työjaksojen myötä. Tämän vuoksi pääsee tutustumaan paljon uusiin ihmisiin, mutta myös sanomaan hyvästejä.

”Huomasin, miten paljon olin saanut itsevarmuutta ja oppinut vuoden aikana”

Harjoittelulla oli suuri merkitys Katjan ammatilliseen kasvuun ja urapolkuun. Hän halusi jäädä Brysseliin ja haki instituutioharjoitteluun, päätyen lopulta harjoittelijaksi Euroopan Unionin neuvoston sihteeristöön. Siellä hän huomasi konkreettisesti, miten paljon oli oppinut vuoden aikana IP-toimistolla. Neuvostossa useampi kollega oli ensimmäistä kertaa EU-harjoittelussa, mikä auttoi Katjaa näkemään oman kehityksensä. ”Huomasin, miten paljon itsevarmuutta ja osaamista olin kerryttänyt IP-toimistovuoden aikana jo ennen neuvoston harjoittelua.”

IP-toimiston laaja tehtäväkenttä, erityisesti viestintä ja eri teemojen horisontaalinen käsittely, osoittautui arvokkaaksi pääomaksi myöhemmässä työnhaussa. Kokemus antoi selkeän kokonaiskuvan EU-politiikan eri osa-alueista, mikä edesauttoi löytämään suunnan itseä kiinnostaviin tehtäviin. Tällä hetkellä Katja työskentelee Suomen Yrittäjien EU-asiantuntijana Brysselissä, ajaen suomalaisten pk-yritysten etua. Työ on laaja-alaista ja koskettaa monia sektoreita, aivan kuten IP-toimistolla. ”IP-toimisto oli hyvä koulu, kun oppi käsittelemään valtavaa tietomäärää eri teemoista ja poimimaan tietotulvasta oikeat asiat.”

“Täydellistä hakijan prototyyppiä ei ole”

Katja kannustaa tulevia hakijoita lähtemään liikkeelle avoimin mielin ja ilman turhia paineita. “Täydellistä hakijan prototyyppiä ei ole.” Hän suosittelee hakemaan harjoitteluun matalalla kynnyksellä, jos vain aihepiirit kiinnostavat ja IP-alue tuntuu omalta. Lisäksi hän kehottaa pohtimaan, miten oma osaaminen sopii alueiden edunvalvontaan ja mitä itse haluaa harjoittelussa oppia. Tietotulva työssä voi aluksi tuntua suurelta, mutta siitä ei kannata lamaantua. Päivä ja asia kerrallaan pääsee pitkälle.

Rovaniemeltä kotoisin oleva Nita Tennilä opiskeli hallintotieteitä ja valmistui vuonna 2010. Sivuaineina hänellä oli saksan kieli, valtio-oppi ja psykologia. Hallintotieteiden opinnot painottuivat vahvasti Suomen hallintojärjestelmään, mutta EU-opinnot kiinnostivat, ja myös gradu käsitteli EU:n hallintokulttuureja. Opiskeluaikana Nita vietti vuoden Saksassa Erasmus-vaihdossa, jossa hän suoritti kieli- ja EU-opintoja. Kokemus vahvistikin kiinnostusta kansainvälisiin tehtäviin. Ennen Brysseliä Nita teki harjoittelun Suomen suurlähetystössä Prahassa ja ajatteli suuntautuvansa diplomatian pariin.

Bryssel ei ollut aluksi itsestään selvä valinta. ”Ei ollut suoranaista paloa Brysseliin, enkä ollut kiinnostunut politiikasta”, Nita kertoo. Ilmoitus aluetoimiston harjoittelusta kuitenkin herätti kiinnostuksen osittain siksi, ettei perinteiset harjoittelupaikat Suomessa houkutelleet. Syksyllä 2011 hän aloitti neljän kuukauden harjoittelun silloisessa Pohjois-Suomen EU toimistossa. Itä-Suomen EU-toimisto perustettiin vuonna 1998 ja Pohjois-Suomen toimisto vuonna 2002. Nämä kaksi toimistoa yhdistettiin vuonna 2013 nykyiseksi Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimistoksi.

”Ennakko-odotukset eivät olleet korkealla”

Ennen harjoittelua Nitan mielikuvat Brysselistä olivat ristiriitaisia. EU-uraan ei yliopistoaikoina erityisesti kannustettu, ja kaupunkiin liittyi jopa negatiivisia ennakko-oletuksia. Brysselin keskustan kaupunginosan alueella asuminen toi omat haasteensa, ja suomalainen tapa hoitaa juoksevia asioita ei useinkaan toiminut. Toisaalta harjoittelijoita oli tuohon aikaan aluetoimistoissa paljon, yhteydenpito paitsi suomalaisten myös pohjoismaalaisten harjoittelijoiden kesken oli tiivistä, mikä loi vahvan yhteisön ja teki arjesta sosiaalista.

Työn monipuolisuus teki vaikutuksen. Harjoittelun aikana Nita teki paljon viestintää ja päivitti toimiston verkkosivuja. Hän pääsi seuraamaan Euroopan parlamentin valiokuntien kokouksia sekä alueiden komitean että talous- ja sosiaalikomitean työskentelyä. Lisäksi hän järjesti vierailijaryhmien ohjelmia, kuten esimerkiksi saamelaisryhmän Bryssel-vierailun ja siihen sisältyneet palaverit ja tapaamiset. Osana koordinointia oli myös tapaamisia europarlamentaarikkojen kanssa sekä vierailuja komissioon. NSPA-verkoston kokoukset ja työryhmät olivat myös keskeinen osa harjoittelua, ja niistä raportoiminen kehitti analyysitaitoja.

”Kokonaisuus opetti todella paljon”

Harjoittelu kehitti erityisesti rohkeutta ja kykyä toimia epämukavuusalueilla. Uusi kaupunki, vieras kieli ja kansainvälinen työympäristö pakottivat kasvamaan nopeasti. ”Verkostoituminen oli aika uutta, joten piti rohkaista itseään aika paljon”, Nita kertoo. Kirjoittaminen, raporttien läpikäynti ja yhteenvetojen tuottaminen kehittivät viestintätaitoja ja aiemmat ulkomaan kokemukset Saksasta ja Tšekistä auttoivat sopeutumaan.

Harjoittelijoiden majoituksena toimi tuolloin soluasunto, johon sisältyivät oma huone ja ruokailut, ja jonka majoituskustannuksista aluetoimisto vastasi. Valtaosa aluetoimistojen harjoittelijoista majoittui siellä. Kaupunki osasi olla joskus myös sekava ja paikoin turvaton. Tietyt demografiset haasteet näkyivät esimerkiksi katuvarkauksina. Brysselin hyviä puolia Nita mainitsi erityisesti suurkaupungin monipuolisuuden ja kattavan ravintolatarjonnan.

Puolen vuoden harjoittelu muuttui kuuden ja puolen vuoden työsuhteeksi

Pohjois-Suomen EU-toimiston harjoittelun jälkeen Nita halusi kuitenkin jäädä Brysseliin. Sattuma johdatti hänet konsulttitoimisto Aulaan, jonne hän lähetti sähköpostia, meni kahville ja päätyi spontaanin haastattelun kautta uuteen harjoittelupaikkaan. Puolen vuoden harjoittelu Aulassa venyi lopulta 6,5 vuoden työsuhteeksi, ja Nita asuikin Brysselissä lopulta yhteensä reilut 7 vuotta. ‑konsulttitoimistoon, jonne hän lähetti sähköpostia, meni kahville ja päätyi spontaanin haastattelun kautta uuteen harjoittelupaikkaan. Puolen vuoden harjoittelu Aulassa venyi lopulta 6,5 vuoden työsuhteeksi, ja Nita asuikin Brysselissä lopulta yhteensä reilut 7 vuotta.

Aulan kautta syntyneet kontaktit veivät seuraavaan vaiheeseen. Edunvalvonnassa Nita teki paljon yhteistyötä mm. eri valiokunnissa, kuten ITRE ja TRAN, työskennelleiden europarlamentaarikkojen kanssa. Kun keskustan silloinen europarlamentaarikko ja nykyinen Lapin maakuntajohtaja Hannu Takkula valittiin Euroopan tilintarkastustuomioistuimeen Luxembourgiin, hän pyysi Nitaa mukaansa. Brysselin elämä alkoi tuntua valmiilta ja maisemanvaihdos houkutteli. ”En tiennyt tilintarkastuksesta kovinkaan paljoa, mutta lähdin silti”, Nita kertoo. Hän aloitti Suomen kabinetissa ensin assistenttina, josta eteni 1,5 vuoden jälkeen attaseaksi. Nykyään Nita toimii tilintarkastajana tuomioistuimessa, missä hän on asunut jo lähes kahdeksan vuotta. Ennakkoluulot Luxemburgista tylsänä kaupunkina karisivat nopeasti. ”Kaupunki on vihreä, puhdas ja turvallinen – modernimpi kuin Bryssel ja yhteiskunta toimii.” Brysselissä hän käy kuitenkin edelleen lähes kuukausittain työn puolesta. Yksi nykyisen työn kohokohdista tilintarkastustuomioistuimessa oli tarkastusmatka Saharan aavikolle Mauritaniaan, josta yllä oleva henkilökuva on otettu.

”Pitää rohkeasti kääntää osaaminen mahdollisuuksiksi”

Nita kannustaa tulevia harjoittelijoita avoimuuteen. ”Kannattaa olla avoin erilaisille mahdollisuuksille, mitkä ei välttämättä ensin saattaisi niin kiinnostaa.” Positiiviset sattumat voivat avata ovia, joita ei olisi osannut odottaa. Hallintotieteiden generalistisuus voi tuntua haastavalta, mutta se tarjoaa myös laajan kirjon vaihtoehtoja urapolulle. Nitan mukaan tärkeintä on oppia tunnistamana oma osaaminen ja kääntää se konkreettisiksi mahdollisuuksiksi.

EU-uralla eteneminen voi vaatia useamman alemman tason harjoittelun, eikä alkuvaiheessa voi välttämättä kauheasti kilpailla palkkatasolla. Työkokemus on kuitenkin arvokas sijoitus tulevaisuuteen. Nita on tyytyväinen siihen, että polku kulki ensin Brysselin kautta ja vei lopulta Luxemburgiin, jossa työskentelyä on helpottanut syvä ymmärrys Brysselin toimintatavoista ja poliittisesta dynamiikasta.