Vuosittainen pohjoisten harvaan asuttujen alueiden verkoston (NSPA) foorumi järjestettiin 29.–30. lokakuuta 2026 Torniossa. Ohjelmaan sisältyi puheenvuoroja eri tahojen, kuten NSPA-alueen Ruotsin, Suomen ja Norjan maakuntien, kaupunkien ja yliopiston edustajilta. Tilaisuudessa kuultiin myös puheenvuoroja NATO:n, Euroopan komission ja Suomen ulkoministeriön asiantuntijoita.
Keskusteluissa käsiteltiin muun muassa juuri julkaistua uutta EU:n arktista strategiaa, vihreää siirtymän ja maankäytön kestävyysnäkökulmaa, turvallisuutta sekä tulevaa monivuotista rahoituskehystä (MFF, 2028–2034) ja kansallista ja alueellista kumppanuussuunnitelmaa (NRPP, National and Regional Partnership Plan). Läpileikkaavaksi teemaksi nousi paikallisväestön rooli tulevaisuuden suunnittelussa sekä resilienssin perustana.
Lapin liitto järjesti foorumin vuoden 2026 Itä- ja Pohjois-Suomen puheenjohtajamaakuntana. Lapin maakuntajohtaja Hannu Takkula ja NSPA-verkoston tämänhetkinen puheenjohtaja Jonas Andersson avasivat foorumin ja toivottivat osallistujat tervetulleiksi Tornioon. Takkula korosti Lapin ja koko NSPA-alueen strategista merkitystä Euroopalle sekä alueen tarjoamia mahdollisuuksia ja EU-rahoituksen roolia niiden hyödyntämisessä, muistuttaen myös alueen erityisolosuhteista. Hän painotti, että vahvempaa Eurooppaa ei voida rakentaa heikentämällä sen alueita. Andersson puolestaan korosti NSPA-alueen toimijoiden välisen yhteistyön merkitystä sekä erityisesti tulevan rahoituskauden NSPA-erityiskorvauksen turvaamisen tärkeyttä.
Tämä NSPA Forum 2026 -tapahtumaraportti käsittelee:
- EU:n tulevaa monivuotista rahoituskehystä (2028–2034)
- EU:n uutta arktista strategiaa
- Paikallisyhteisöjä resilienssin perustana
- Arktista turvallisuutta moninaisten kriisien aikakaudella
- Vihreän siirtymän ja kestävän maankäytön yhteensovittamista
Neuvottelut tulevasta rahoituskaudesta tiivistyvät – tavoitteena NSPA-erityisrahoituksen turvaaminen
Itä- ja Pohjois-Suomen johtaja Kari Aalto valotti tulevan rahoituskauden neuvotteluita NSPA-alueiden näkökulmasta, kuvaillen neuvotteluja haastaviksi. Hän korosti, että Suomen tulisi puolustaa määrätietoisesti NSPA-rahoitusta EU-neuvotteluissa ja varmistaa pohjoisten harvaan asuttujen alueiden erityispiirteiden huomioiminen myös tulevalla rahoituskaudella. Tavoitteena on 500 miljoonan euron NSPA-rahoitus koko ohjelmakaudelle. Toistaiseksi NSPA-tuelle ei ole saatu varmistettua korvamerkintää.
Euroopan parlamentin kesäkuisessa pohjaehdotuksessa on lisäys NSPA-alueille korvamerkitystä rahoituksesta, ja NSPA-verkosto on kehottanut Euroopan neuvostoa asettumaan parlamentin kannalle toimielinten välisissä neuvotteluissa. NSPA-määrärahojen säilyttäminen ja vahvistaminen on välttämätöntä sen varmistamiseksi, että pohjoisille alueille annetut sitoumukset täytetään ja että EU säilyttää kykynsä investoida omien arktisten alueidensa kehittämiseen.
Elsi Katainen (Renew Europe), europarlamentaarikko ja AGRI-valiokunnan pääraportoija NRPP-kokonaisuuteen liittyen, puhui konferenssin ensimmäisenä päivänä NSPA-alueiden strategisesta merkityksestä Euroopalle sekä jatkuvan tuen tarpeesta pitkän aikavälin kehityksen takaamiseksi.
”EU:n pitää osaltaan varmistaa, että NSPA-erityisrahoitus tulee seuraavalle rahoituskaudelle. Meidän tulee nähdä koheesiorahoitus investointina Euroopan arktisiin jäsenvaltioihin”, Katainen linjasi.
Itä- ja Pohjois-Suomen NRPP-valmistelun pääsihteeri Hanna Honkamäkilä korosti alueellisen näkökulman huomioimista Suomen ohjelmavalmistelussa kuvaillen neuvotteluja vielä keskeneräisiksi. Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat jatkavat aktiivisesti tavoitteensa edistämistä korvamerkityn 500 miljoonan euron suuruisen NSPA-rahoituksen turvaamiseksi tulevalla ohjelmakaudella.
Kilpailukyky koheesiorahan tukena
Foorumin aikana käydyt keskustelut osoittivat jälleen kerran, että Euroopan vahvuus riippuu sen kaikkien alueiden vahvuudesta. Arktinen alue on olennainen osa Euroopan tulevaisuutta, kriisinkestävyyttä ja kilpailukykyä.
Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston erityisasiantuntija Unna Löppönen esitteli kilpailukykyrahastoa tulevalla rahoituskaudella pohjoisten harvaan asuttujen alueiden näkökulmasta. Hänen esityksessään korostuivat kilpailukykyrahaston tuomat mahdollisuudet NSPA-alueille, sillä kilpailukykyrahaston suuruus on 21 % tämänhetkisestä budjettiehdotuksesta.
NSPA-verkosto peräänkuuluttaa osallistavaa lähestymistapaa, joka vapauttaa pohjoisten ja harvaan asuttujen alueiden potentiaalin. Euroopan kilpailukyky, selviytymiskyky ja strateginen autonomia riippuvat siitä, että alueiden koko innovaatiopotentiaali otetaan käyttöön ja että alue- ja paikallisviranomaisille annetaan mahdollisuus tukea teollisen toiminnan laajentamista (scale-up) ja investointeja.
NSPA-alueen toimijoilla on hyvät mahdollisuudet pärjätä hakemusten laatuun keskittyvissä rahoitushakukilpailuissa. NSPA-alueilla on paljon osaamiskeskittymiä ja yhteistyöverkostoja, ja maakuntien, sekä koko Itä- ja Pohjois-Suomen yhteinen älykkään erikoistumisen strategia mahdollistaa tälle hyvät puitteet.
EU:n arktinen strategia ajankohtaisaiheena foorumilla
Euroopan komission meri- ja kalastusasioiden pääosaston (DG MARE) edustaja Miguel Roncero esitteli seminaarissa arktista strategiaa ja sen merkitystä komission näkökulmasta. Hän korosti arktista yhteistyötä sekä sen aktiivista roolia Euroopan nykyisessä toimintaympäristössä.
NSPA-verkoston näkemyksen mukaan EU:n uusi arktinen strategia tunnistaa Euroopan arktisen alueen merkityksen ja korostaa pohjoisten alueiden roolia EU:n arktisessa toiminnassa sekä niiden investointien vahvistamisessa.
”Arktinen ei ole koskaan ollut vain periferiaa, mutta nyt siitä on tullut tärkeämpi kuin koskaan. NSPA-alueiden tulee jatkaa keskusteluja sekä komissioon että muihin jäsenvaltioihin viestinsä viemiseksi”, Miguel Roncero totesi.
Ulkoministeriön arktisten asioiden erityislähettiläs Kalle Kankaanpään mukaan ilahduttavaa oli, että monet ei-arktiset EU-maat olivat myös kiinnostuneita panostamaan arktiseen alueeseen. Yhteistyön avulla saadaan tietää toisten käytänteistä, mutta myös tiedottaa arktisen alueen tarpeista ja ajankohtaisuuksista.
”Arktinen strategia ja sen sisällöt ovat saatava myös kansallista päätäntävaltaa käyttävien tietoisuuteen”, Kankaanpää lisäsi.
Lapin liiton aluekehitysjohtaja Päivi Ekdahl käsitteli puheenvuorossaan arktista strategiaa NSPA-alueen näkökulmasta. Hän korosti NSPA-alueen roolia EU:n strategisen autonomian, turvallisuuden ja ilmastotavoitteiden edistämisessä. Ekdahlnosti esiin myös EU:n koheesiopolitiikan ja sen rahoitusvälineiden merkityksen pohjoisten alueiden kestävän kehityksen, investointien ja rajat ylittävän yhteistyön vahvistamisessa.
Tarve arktiselle tutkimukselle on voimakas
Tapahtuman useissa esityksissä tuotiin esiin tutkimuksen ja tutkimusverkostojen roolin tärkeys arktisella alueella.
Arktisen erityislähettilään Kalle Kankaanpään mukaan oli hienoa, että uudessa EU:n arktisessa strategiassa oli painotettu tutkimusta. Strategiassa korostuvat tutkimusinfrastruktuurit, kansainvälinen yhteistyö ja eurooppalaisen napaseutujen tutkimuksen koordinointi.
Foorumilla kuultiin käytännön esimerkki tutkimusyhteistyöstä, kun yksi Arctic Six -yliopistoverkoston johtajista, Kirsi Latola esitteli verkoston toimintaa. Arctic Six tarjoaa tutkimustietoon perustuvaa osaamista päätöksenteon tueksi sekä välittää asiantuntijoita ja järjestää teemahakuja tutkimustarpeiden ratkaisemiseksi.
Myös Lapin yliopiston Arktisen keskuksen kestävyystieteen professori ja ARCTIC-ohjelman ohjelmajohtaja Tanja Joona painotti, että politiikan toimeenpano edellyttää tutkijoiden kuulemista. Tutkijat ymmärtävät turvallisuuden, oikeudenmukaisuuden, luonnonvarojen kestävän käytön, yhteisöjen kuulemisen ja hyvän hallintotavan yhteenkietoutuneisuuksia arktisella alueella. Siksi arktisilla tutkijoilla on oltava järjestelmällinen rooli osana päätöksentekoa jo ennen mahdollisten konfliktien syntymistä, hän sanoi.
Elinvoimaiset paikallisyhteisöt resilienssin perustana
Foorumin puheenvuorojen läpileikkaavana teemana korostui arktisen ja pohjoisten harvaan asuttujen alueiden paikallisväestön kuuleminen ja osallistaminen.
Oheisohjelma ja muut paikallisväestöön liittyvät puheenvuorot johdattelivat osallistujia pohtimaan arktisen alueen moninaista väestöä ja sen historiaa sekä kriisinsietokykyä muuttuvissa olosuhteissa. Keskusteluissa nostettiin esiin kysymys siitä, kenelle haluamme rakentaa parempaa arktista tulevaisuutta, jos emme arktiselle väestölle ja sen nuorisolle.
Ohjelmaan kuului vierailu Tornionlaakson museoon, jonka näyttely keskittyi Tornionlaakson kulttuuriin ja historiaan molemmin puolin rajaa. Lisäksi osallistujat kuulivat 1700–1800-luvulla Tornionlaakson Jäämeren rannikolle Pohjois-Norjaan muuttaneita kveenejä käsittelevän esityksen.
Itä-Lapin kuntayhtymän projektipäällikkö Vilma Ohrankämmen kertoi esityksessään kansainvälisestä Interreg Aurora -rahoitteisesta ACCESS-hankkeesta, joka keskittyy paikallisten toimijoiden kykyyn reagoida toimintaympäristön muutoksiin. Hankkeen tavoitteena on ollut vahvistaa toimintakykyä, syventää yhteistyötä ja tiedottaa muutokseen valmistautumisesta.
Hankkeen työssä on tullut esiin, että arktisen alueen tulevaisuuskuva määritellään myös pehmeämpien arvojen kautta. Peruskysymyksenä pitäisi olla, haluavatko ihmiset rakentaa tulevaisuutensa alueelle. Ihmiset ovat lopulta kriittisin infrastruktuuri, ja turvallinen raja on asuttu ja elinvoimainen raja.
Eläväinen kulttuuri toimii alueiden veto- ja pitovoimana
Oulu on Euroopan vuoden 2026 kulttuuripääkaupunki. Foorumilla Oulun kulttuurisäätiön toimitusjohtaja Piia Rantala-Korhonen kertoi kuluneesta pääkaupunkivuodesta, sen tapahtumista ja opeista. Hänen mukaansa pääkaupunkivuoden onnistuneiden tapahtumien lisäksi alue on kehittynyt laajasti. Vuosi on muun muassa tuonut kaupunkiin ja lähiseuduille uusia taitoja ja yleisöjä, lisää vapaaehtoistyötä ja tiloja kulttuuritoiminnalle, alueellisia ja kansainvälisiä yhteistyöverkkoja sekä lisääntynyttä rahoituspohjaa.
Pääkaupunkivuoden suunnittelu alkoi jo vuonna 2017, kun Oulu teki päätöksen hakea kulttuuripääkaupungiksi. Missiona oli selvittää, mitä kulttuurin ja luovuuden avulla voidaan tehdä moniin haasteisiin vastaamiseksi.
“Ainoastaan työpaikka ja asunto eivät riitä sitouttamaan ihmistä alueelle. Ilman kulttuuria ihmiset etsivät asuinpaikkansa muualta. Siksi kulttuuri on todella tärkeä asia myös arktisella alueella”, Piia Rantala-Korhonen totesi esityksessään.
Moninaisten kriisien aikakausi haastaa arktista turvallisuutta
NATO:n asiantuntija Johannes Puukki ja Lapin yliopiston professori Tanja Joona pitivät konferenssissa esitelmät keskittyen arktiseen turvallisuuteen.
Joona käsitteli puheenvuorossaan EU:n arktista strategiaa mahdollisten turvallisuusinvestointien näkökulmasta. Hänen mukaansa olennaista on, että strategia mainitsee monia turvallisuutta ja huoltovarmuutta kehittäviä mahdollisuuksia, kuten digi- ja liikenneyhteyksiä. Mahdollisuus ei kuitenkaan ole rahoitettu projekti, hän totesi. Infrastruktuuri on osa turvallisuutta, ja se vaatii pitkäjänteistä rahoitusta.
”Lyhytnäköisten, yksittäisten projektien sijaan tarvitsemme pitkän aikavälin strategisia rahoitusmalleja ja ratkaisuja, sillä ilman niitä olemme eksyksissä. Tämä kokonaisuus on otettava tiukasti huomioon, kun EU-strategiaa implementoidaan kansallisella tasolla”, Tanja Joona linjasi.
Johannes Puukki käsitteli puheenvuorossaan NATO:n toimintaa arktisella alueella. Nopeasti muuttuvassa geopoliittisessa tilanteessa arktisen alueen turvallisuus ja resilienssi ovat olleet keskiössä entistäkin enemmän. Puukki nosti esiin myös alueellisten toimijoiden roolin turvallisuuden edistäjänä.
Samalla hän esitteli äskettäin julkaistun NATO:n ”2026 Resilience Baseline Requirements” raportin, jossa korostetaan liikenne- ja viestintäverkkojen kehittämistä ja kaksoiskäytön varmistamista sekä siviiliyhteiskunnan ja hallinnon jatkuvuuden turvaamista energian ja muiden resurssien omavaraisuuden avulla. Nämä liittyvät tiiviisti myös NSPA-alueiden tavoitteisiin, ja Puukki suosittelikin alueellisia toimijoita tutustumaan raporttiin sekä hyödyntämään sen päätelmiä politiikkatoimien tukena.
NSPA Forum 2026 -tapahtumassa Markus Lundgren piti hanke-esittelyn vakaasta ja pitkäjänteisestä, rajat ylittävästä yhteistyöstä, Northern Cross-Regional Collaboration (NCRC) -projektista. Norrbottenin alueen johtamassa hankkeessa ovat mukana Lapin liitto sekä Tromsin, Finnmarkin ja Nordlandin maakunnat. Yhteistyön tavoitteena on ollut vahvistaa alueiden institutionaalista toimintakykyä, strategista koordinointia ja pitkäjänteistä poliittista sitoutumista.
Vihreä siirtymä edellyttää maankäytön tarpeiden yhteensovittamista
Vihreä siirtymä eli talouden rakennemuutos kohti kestävää ja hiilineutraalia yhteiskuntaa on niin EU:n kuin Suomen kansallinenkin tavoite. Arktiset alueet ja niiden ekosysteemit ovat erityisen haavoittuvaisia ilmastonmuutokselle, mikä korostaa päästövähennysten ja vihreän siirtymän kiireellisyyttä. Siirtymän toimeenpano edellyttää kuitenkin myös erilaisten maankäyttöön liittyvien intressien yhteensovittamista, mukaan lukien teollisuuden, uusiutuvan energian tuotannon, luonnonsuojelun, metsänhoidon sekä alkuperäiskansojen tarpeet.
Konferenssissa tähän tematiikkaan paneuduttiin vihreiden investointien, paikallisten tarpeiden ja maankäytön tasapainottelua käsittelevässä paneelikeskustelussa. Paneelikeskusteluun osallistuivat Pohjois-Pohjanmaan liiton ympäristö- ja luonnonvarapäällikkö Ritva Isomäki, Luonnonvarakeskuksen tutkimuspäällikkö Jaana Sorvali, Outokummun suljetuista kaivoksista ja luontoasioista vastaava johtaja Kirsi Johansson sekä Västerbottenin aluevaltuutettu ja aluekehitysvaliokunnan puheenjohtaja Rickard Carstedt. Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston erityisasiantuntija Tiina Paakkari moderoi keskustelua.
Paneelikeskustelussa painotettiin kasautuvien maankäyttöintressien huolellista koordinointia, suunnittelua ja toimeenpanoa. Alueellinen yhteistyö on edellytys sille, että maata käytetään kestävästi. Sosiaalista hyväksyttävyyttä lisää se, että toimijat herättävät luottamusta sekä tunnettuutta.
Panelistien mukaan keskeistä on, että vihreän siirtymän investoinnit tukevat alueellista elinvoimaa ja että hyödyt jakautuvat paikalliselle väestölle.
Yhteistyön kehittäminen luo kestävämpää kaivos- ja mineraalialaa
Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston erityisasiantuntija Unna Löppönen esitteli Experimentation Journey -kehittämismallia, jossa Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat päivittivät kaivos- ja mineraalialan strategiansa tavoitteenaan vahvistaa mineraalialan kiertotaloutta. Projektia koordinoivat Euroopan komission yhteinen tutkimuskeskus (JRC) ja Euroopan alueiden tutkimus- ja innovaatioverkoston ERRIN (European Regions Research and Innovation Network).
Projektin toteutus tuki myös meneillään olevaa Itä- ja Pohjois-Suomen mineraalialan toimintasuunnitelman päivittämisprosessia auttaen maakuntia määrittelemään tulevaisuuden suuntaviivojakaivos- ja mineraalialan toiminnalle EU:n strategiset kärjet huomioiden. Toimintasuunnitelma sitoo yhteen kaikki seitsemän aluetta ja hyödyntää laajemmin niiden toisiaan täydentävää asiantuntemusta sekä älykästä erikoistumista. Maakuntien välinen koordinoitu toiminta voi parhaimmillaan parantaa kaivos- ja mineraalialan vastuullisuutta sekä vauhdittaa vihreän siirtymän oikeudenmukaisuutta.
Kohti seuraavaa NSPA Forumia
Tornion kaupunginjohtaja Jukka Kujala kokosi puheessaan yhteen NSPA-erityisolosuhteita, joissa paikalliset kunnat ja kaupungit ovat avainasemassa alueen elinvoiman kehittämisessä, kilpailukyvyn edistämisessä sekä veto- ja pitovoiman vahvistamisessa.
Pohjois-Norjan Eurooppa-toimiston johtaja Nils Nilsen toivotti osallistujat tervetulleeksi ensi vuoden NSPA Forum 2027 -tapahtumaan Norjan Kirkkoniemeen, joka järjestetään 27.–28. lokakuuta 2027.
Vuoden 2026 foorumin järjesti Lapin liitto. Itä- ja Pohjois-Suomen toimisto oli järjestelyissä tukena. Kiitos kaikille osallistujille ja puhujille mielenkiintoisista puheenvuoroista, keskusteluista ja uusista avauksista. NSPA-alueen yhteistyö jatkuu tiiviinä yhteisten tavoitteiden parissa.