Euroopan komissio sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Kaja Kallas julkaisivat 20. lokakuuta EU:n uuden arktisen strategian. Siinä määritellään Euroopan unionin suuntalinjoja tuleville vuosille.
Arktinen alue elää jatkuvassa muutoksessa ilmastonmuutoksen sekä geopoliittisten jännitteiden seurauksena. Alue lämpenee maailman keskiarvoa vauhdikkaammin, ja jään sulaminen aiheuttaa muutoksia paikallisiin ekosysteemeihin sekä elinkeinoihin.
Arktiselle alueelle kohdistuu myös kasvavaa strategista kilpailua ja sotilaallista toimintaa. EU:n edellisen arktisen tiedonannon 2021 julkaisun jälkeen toimintaympäristö on muuttunut radikaalisti Venäjän aloitettua täysimittaisen hyökkäyssodan Ukrainassa. Arktinen alue kohtaa nyt myös voimakkaita geopoliittisia paineita ja muuttuneen turvallisuustilanteen vuoksi EU:n ja NATO:n välinen yhteistyö korostuu entisestään.
Euroopan komission uusi arktinen strategia asettaa neljä prioriteettia vastaamaan muuttuneeseen toimintaympäristöön:
- Arktisen alueen turvallisuuden ja resilienssin vahvistaminen
- Kiihtyvään ilmastonmuutokseen vastaaminen
- Vauraan ja taloudellisesti vakaan arktisen rakentaminen
- Mahdollisuuksien luominen paikallisväestölle ja -yhteisöille
Uusi arktinen strategia esittelee selkeitä painopisteiden muutoksia, sen sijaan että nostaisi esiin täysin uusia teemoja, ja huomio kiinnittyy nyt ennen kaikkea alueen resilienssiin ja turvallisuuteen. Edellisessä tiedonannossakeskeiset ympäristö- ja ilmastonäkökulmat korostuvat uudessakin strategiassa. Ilmastonmuutoksen ja sulavan jään nähdään toisaalta kiihdyttävän kilpailua arktisista resursseista, toisaalta edellyttävän ripeitä toimia ilmastonmuutoksen sopeutumiseen ja hillintään. EU:n päästövähennystavoitteille ilmastaan vahva tuki.
Koheesiopolitiikka pohjoisilla harvaan asutuilla alueilla on arktista politiikkaa
NSPA-alue (Northern Sparsely Populated Areas), johon Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat kuuluvat, on huomioitu strategiassa tälläkin kertaa. Muuttuneessa turvallisuustilanteessa NSPA-alue pystyy tarjoamaan kumppaneilleen ainutlaatuista osaamista arktisissa olosuhteissa toimimisesta ja huoltovarmuuden ylläpitämisestä. Siksi NSPA toimii luonnollisena ja strategisena arktisena yhteistyökumppanina EU:lle jatkossakin.
Näin onkin keskeistä, että NSPA-erityisrahoituksen jatkuvuus varmistettaisiin myös tulevassa EU:n monivuotisessa rahoituskehyksessä (2028–2034). Kuten EU:n arktisessa strategiassa todetaan, arktisen alueen tapahtumat vaikuttavat suoraan Euroopan ilmastoon, ympäristöön, turvallisuuteen, yhteyksiin, resursseihin ja taloudelliseen sietokykyyn. EU:n tavoitteena on, että alueen resurssit ja mahdollisuudet hyödyttävät sekä aluetta itseään että koko Eurooppaa. Tämän kunnianhimon tueksi tarvitaan korvamerkittyä NSPA-rahoitusta. Tämä loisi konkreettisen linkin EU:n arktisten tavoitteiden ja niiden saavuttamiseen tarvittavien resurssien välille.
Olemme tyytyväisiä siihen, että EU:n arktisessa strategiassa NSPA-alueiden tarpeita on huomioitu ja koheesiorahoituksen merkitys on nostettu esiin. Korvamerkitty NSPA-määräraha on strateginen investointi EU:n arktisiin alueisiin. Pohjoisten harvaan asuttujen alueiden tukeminen ei ole vain alueellinen kysymys, vaan sillä voidaan edistää suoraan koko Euroopan turvallisuutta ja elinvoimaisuutta.
Kari Aalto, Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston johtaja.
EU on investoinut merkittävästi aluekehitykseen arktisella alueella. EU:n koheesiotuki Euroopan arktisille alueille on ollut nykyisellä rahoituskaudella yhteensä yli miljardi euroa. Lisäksi EU:n Interreg Northern Periphery and Arctic- ja Interreg Aurora -ohjelmat on suunnattu erityisesti arktiselle alueelle ja sen lähialueille. Ne edistävät valtioiden välistä ja rajat ylittävää yhteistyötä, tiedonannossa kerrotaan.
Tiedonannossa mainitaan pk-yritysten keskeinen rooli arktisten alueiden paikallistaloudessa: ne muodostavat 85 % Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisten harvaan asuttujen alueiden yrityksistä. EU tukee arktisia pk-yrityksiä koheesiopolitiikan kautta. Tämä kytkee alueellisen rahoituksen yritysten kilpailukykyyn, innovaatioihin ja pohjoisten alueiden taloudellisen elinvoiman vahvistamiseen.
Turvallisuuden kehittäminen vahvistaa arktisen alueen taloutta
Resilienssi ja turvallisuus on nostettu strategiassa vahvasti esille. Siinä korostetaan myös, että Euroopan strateginen autonomia edellyttää arktisen alueen kykyä päättää omasta kehityksestään ilman ulkopuolista painostusta tai liiallisia riippuvuuksia. EU haluaa edelleen edistää arktisen alueen tarpeisiin vastaavia, kaksois- ja monikäyttöinvestointeja, jotka samanaikaisesti hyödyttävät sotilas- ja siviilitarpeita. Keskeisiä toimenpiteitä ovat arktisiin oloihin soveltuvien kykyjen kehittäminen, EU:n ja NATO:n yhteistyön tiivistäminen sekä kriittisen infrastruktuurin suojaaminen.
EU:n toimintakyvyn parantamiseksi arktisella alueella tarvitaan lisää jäänmurtokapasiteettia, joka on strategian mukaan yksi konkreettinen esimerkki mahdollisista turvallisuusinvestoinneista. Komissio aikoo perustaa meriteollisuuden yhteenliittymän, jolla meriteknologista osaamista kartoitetaan mahdollisia yhteishankintoja varten. Jäänmurtajakapasiteetin vahvistaminen on Suomelle keskeinen painotus maahamme keskittyvän tuotannon vuoksi.
Liikkuvuuden ja sähkönsiirron yhtenäistäminen Suomen, Ruotsin ja Norjan välillä
Turvallisuuteen kytkeytyy myös energiatuotannon omavaraisuus ja riippumattomuus. EU jatkaa vihreän siirtymän edistämistä alueella.
Strategiassa painotettiin Suomen, Ruotsin ja Norjan välisiä pohjoisia sähköverkko- ja liikenneyhteyksiä. Niillä voidaan samanaikaisesti vahvistaa sotilaallista ja muuta liikkuvuutta sekä vilkastuttaa paikallista elinkeinoelämää. Suomelle tärkeitä ovat Oulun ja Luulajan välinen TEN-T-junayhteys, pohjoiset itä–länsiyhteydet sekä Rail Nordica -hanke, jolla Suomen rataverkkoa kytketään eurooppalaiseen raideleveyteen. Myös Oulun sataman ja sen meriliikenteen kehittäminen mainittiin.
EU ilmaisee strategiassa tukensa uusiutuvalle energialle, jota se sanoo tukevansa jatkossakin koheesiorahastojen kautta. Tässä on nostettu esille esimerkiksi Suomen ja Ruotsin välisten sähkönsiirtoyhteyksien kehittäminen. EU on jo nyt yksi alueen energiamurroksen päärahoittajista. Merkittävä edistysaskel on EU:n rahoittama Aurora-voimalinja, joka otettiin käyttöön tammikuussa 2026. Se yhdistää paremmin Suomen ja Ruotsin pohjoiset sähköverkot. EU, Suomi ja Ruotsi kehittävät parhaillaan Aurora-linja 2 -projektia syventääkseen sähkömarkkinoiden integraatiota ja lieventääkseen pullonkauloja.
Kriittiset raaka-aineet ja vihreä siirtymä
Strategiassa linjataan, että EU on sitoutunut tekemään yhteistyötä arktisten kumppaneiden kanssa sellaisten raaka-ainehankkeiden kehittämiseksi, jotka tukevat EU:n toimitusketjuja ja noudattavat sosiaalisia, ympäristöön liittyviä sekä hallinnointistandardeja. Uudessa tiedonannossa korostetaan, että tämä on toteutettava paikallisten yhteisöjen hyväksi ja alkuperäiskansojen oikeuksia kunnioittaen.
Useat vuoden 2024 kriittisiä raaka-aineita koskevan säädöksen (Critical Raw Materials Act) puitteissa valitut EU:n strategiset hankkeet, kuten suunnitteilla oleva Sakatin kaivoshanke Sodankylässä, sijaitsevat arktisella alueella. Kriittisten raaka-aineiden käytön täytyy ympäristön kestävyyden lisäksi hyödyttää aluetalouksia sekä paikallisväestöä tarjoamalla asukkaille työtä ja toimeentuloa tai muita hyötyjä kaivostoiminnasta.
NSPA-verkosto korosti maaliskuun 2026 kannanotossaan, että raaka-aineiden kasvava kysyntä edellyttää tasapainoa luonnonvarojen hyödyntämisen, uusiutuvan energian, alkuperäiskansojen oikeuksien, paikallisten yritysten ja luonnonsuojelun välillä. Tämä vaatii laajaa vuoropuhelua ja EU:n hyviä käytäntöjä, jotta pienet paikallisyhteisöt pystyvät hallitsemaan maankäyttöön kohdistuvia paineita ja suurten taloudellisten intressien vaikutuksia.
TKI-toiminta arktisen alueen kilpailukyvyn vauhdittajana
TKI-toiminta arktisella alueella korostuu strategiassa ja siinä tuodaankin esiin, että Horisontti Eurooppa -ohjelma rahoittaa napa-alueiden tutkimusta lähes 100 miljoonalla eurolla vuodessa. Strategiassa korostuvat tutkimusinfrastruktuurit, kansainvälinen yhteistyö ja eurooppalaisen napaseutujen tutkimuksen koordinointi. Tämä on positiivista NSPA:n näkökulmasta, ja aiemmassa NSPA-verkoston kannanotossa painotettiin arktisen tutkimuksen monitieteisyyttä, paikallisyhteisöjen tarpeita ja arktisten TKI-toimijoiden välistä yhteistyötä.
Toisaalta nykyisessä strategiassa tutkimusteemat liittyivät myös arktisen datan keräämiseen, jota voidaan hyödyntää monissa eri tarkoituksissa. Näihin lukeutuvat Euroopan unionin avaruusohjelmaan kuuluvat huippuluokan satelliitit, jotka tuottavat Maan havainnointidataa (Copernicus) ja navigointipalveluita (Galileo). Ne tarjoavat esimerkiksi maan ja merijään kartoitusta, ikiroudan muutosten seurantaa, öljypäästöjen havaitsemista sekä meriturvallisuuspalveluita.
Arktinen yhteistyö luo perustan kriisinsietokyvylle
Strategiaa on valmisteltu yhdessä alueellisten toimijoiden, kuten paikallishallintojen, tutkijoiden sekä väestön kanssa. Strategian yksi läpileikkaava teema olikin paikallisyhteisöjen osallistuminen arktista aluetta koskevaan toimintaan ja tulevaisuuden suunnitteluun. EU:n läsnäolo arktisella alueella tulee näkyväksi paikallistasolla, sillä monet EU:n politiikat toteutetaan paikallisesti.
Arktisen alueen toimijoiden yhteistyön merkitys nostettiin läpileikkaavaksi teemaksi strategiassa.
Strategiassa esitetään säännöllistä yhteydenpitoa korkeimmalla poliittisella tasolla, ja syyskuussa pääministeri Petteri Orpon isännöimä EU-jäsenvaltioiden johtajien huippukokous Rovaniemellä saanee jatkoa myös tulevaisuudessa. EU haluaa vahvistaa yhteistyötä Kanadan, Norjan, Islannin ja Britannian kanssa, sekä jatkaa erilaisten keskustelu- ja tiedonvaihtofoorumien, kuten BRIDGE-hankeen ja EU:n arktisen foorumin ylläpitämistä
Yhteistyöfoorumit sekä vuoropuhelu alkuperäiskansojen ja nuorten kanssa ovat avainasemassa, sillä kyse on viime kädessä demokraattisen resilienssin vahvistamisesta ja tietoympäristön turvaamisesta. Paikallisten yhteisöjen vahvuus sekä fyysiset ja sosiaaliset yhteydet muodostavat yhteiskunnallisen kriisinsiedon ja varautumisen perustan. Tämä tukeutuu alkuperäiskansojen ja paikallisten yhteisöjen parhaimpaan tietoon alueesta, ja tukee komission korostamaa alhaalta ylös -lähestymistapaa arktisella alueella.
Lisätiedot:
EU’s Arctic Strategy – International Partnerships – European Commission
Europe’s Northern Neighbourhood: A New Strategy for the Arctic