Euroopassa on kasvava huoli korkeista energian hinnoista ja tuontienergiasta aikana, jolloin geopoliittinen epävarmuus kasvaa. Euroopan komissio julkaisi energiapaketissaan joukon uusia aloitteita. Paketilla pyritään vahvistamaan EU:n kohtuuhintaista energiaomavaraisuutta, vauhdittamaan puhtaan energian investointeja ja laskemaan energian hintaa kotitalouksille ja yrityksille. Aloitteet täydentävät helmikuussa 2025 hyväksyttyä Kohtuuhintaisen energian toimintasuunnitelmaa (Affordable Energy Action Plan).
Investointeja kotimaiseen puhtaaseen energiaan ja kriittiseen energiainfrastruktuuriin
Komission uusi puhtaan energian investointistrategia (Clean Energy Investment Strategy) pyrkii helpottamaan yksityisen pääoman ja tarvittavien investointien kohtaamista. Strategian tavoitteena on pienentää hankkeisiin liittyviä riskejä ja houkutella yksityistä rahoitusta erityisesti sähköverkkoihin, innovatiivisiin puhtaan energian teknologioihin ja energiatehokkuuteen.
Strategiaa toteutetaan yhteistyössä Euroopan investointipankkiryhmän (EIB) kanssa, joka aikoo tukea puhtaan energian siirtymistä seuraavien kolmen vuoden aikana yli 75 miljardilla eurolla. Lisäksi EIB valmistautuu sijoittamaan 500 miljoonaa euroa strategisen infrastruktuurin rahastoon, toimien ankkurisijoittajana keskeisille energia- ja verkkohankkeille. Tämä tukee erityisesti komission joulukuussa julkaisemaa Euroopan verkkopakettia (European Grids Package) ja sen tavoitteita.
Kansalaisille edullisempaa energiaa
Komissio julkaisi maaliskuussa kansalaisten energiapaketin (Citizens Energy Package), jonka tavoitteena on tuoda energiajärjestelmä lähemmäs kuluttajia varmistaen, että siirtymä hyödyttää kaikkia. Paketin toimilla pyritään:
- pienentämään energialaskuja
- mahdollistamaan kotitalouksien oman puhtaan energian tuotannon ja jakamisen
- helpottamaan sähkönmyyjien vaihtoa
- alentamaan verojen osuutta sähkölaskuissa
- lisäämään laskujen ja sopimusten läpinäkyvyyttä
- tukemaan haavoittuvassa asemassa olevia kuluttajia
Suomessa energian hinnan vaihtelu on kasvanut, mutta keskimäärin sähkö on jo useamman vuoden ollut uusiutuvan energian voimakkaan kasvun myötä Euroopan halvinta. Halpa ja toimitusvarma sähkö luo yrityksille kilpailukykyedun ja parantaa kuluttajien ostovoimaa. Geopoliittiset epävarmuudet näkyvät kuitenkin myös meidän energiahinnoissamme.
Panostus pienydinvoimaloihin ja toimitusketjuihin
Komissio korostaa, että EU:n on vahvistettava omaa teknologista ja teollista kapasiteettiaan, jotta riippuvuus tuontienergiasta ja ulkomaisista toimitusketjuista vähenee. Maaliskuussa myös julkistettu pienydinreaktoreita koskeva SMR-strategia (Small Modular Reactor Strategy) tarjoaa etenemissuunnitelman jäsenmaille, jotka haluavat hyödyntää pienydinreaktoreita osana energiajärjestelmäänsä. Tavoitteessa ensimmäiset SMR-voimalat olisivat toiminnassa jo 2030-luvun alussa.
Suomessa SMR-teknologian kehitys on ollut nousussa ja strategia tukee alan kehitystä muun muassa Eurooppalaisen SMR-teollisuusallianssin kautta. Komissio harkitsee 200 miljoonan euron lisärahoitusta Innovaatiorahastosta InvestEU-ohjelmalle innovatiivisten ydinteknologioiden kaupallisen käyttöönoton tukemiseksi.
Itä- ja Pohjois-Suomi energiamurroksen kärjessä
Maakunnissamme energiapolitiikka ja vihreä siirtymä on merkittävässä roolissa. Alueella tuotetaan 66,5 % koko maan uusiutuvasta sähköstä ja maakunnissa sijaitsee runsaasti puhtaan teollisuuden investointisuunnitelmia. Lisäksi alueella on käynnissä useita sähköverkon ja siirtoyhteyksien kehittämishankkeita, jotka tukevat sekä teollisuuden sähköistymistä että vetytalouden kasvua.
Esimerkkinä Aurora Line ‑sähkönsiirtoyhteyden käyttöönotto marraskuussa 2025 vahvisti suuresti Suomen ja Ruotsin välistä siirtokapasiteettia ja tuki EU:n energiapoliittisia tavoitteita parantamalla sähkön toimitusvarmuutta. Fingrid ja Svenska kraftnät valmistelevat jo seuraavaa Aurora Line 2 ‑voimajohtoa, jolle myönnetty PCI‑status (Projects of Common Interest) osoittaa hankkeen strategisen merkityksen ja avaa tien nopeutetuille lupaprosesseille ja EU‑rahoitukselle.
Samalla Fingrid toteuttaa laajaa investointiohjelmaa etelä–pohjoissuuntaisten siirtoyhteyksien vahvistamiseksi, jotta kasvava tuuli‑, aurinko‑ ja tuleva vetytalouden tuotanto voidaan liittää tehokkaasti kantaverkkoon. Nämä investoinnit tekevät Itä‑ ja Pohjois‑Suomesta strategisen alueen Euroopan energiasiirtymässä ja tukevat koko EU:n pyrkimystä kohti omavaraisempaa, vakaampaa ja kohtuuhintaisempaa energiajärjestelmää.
Lisätietoja: