EU:ssa ympäristö- ja ilmastosektorilla valmistellaan useita alueidemme kannalta merkittäviä aloitteita ja strategioita, joihin vaikuttamista erityisasiantuntijamme Tiina Paakkari koordinoi Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimistossa. Tässä katsauksessa avaamme hänen ajankohtaisia tehtäviään, viimeaikaisia vaikuttamistoimiaan ja tulevia painopisteitään.
Forest Europe – uusi yhteistyöväylä ERIAFF-verkostolle ja metsäisille alueille
Euroopan alueiden innovaatioverkosto ERIAFF on hyväksytty Forest Europen tarkkailijajäseneksi. Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto toimii ERIAFF:n metsäisten alueiden työryhmän yhtenä koordinaattoreista ja Tiina vastaa muun muassa työryhmän säännöllisistä tapaamisista. Tarkkailijajäsenyys tarjoaa uuden väylän tuoda metsäisten alueiden erityispiirteitä ja näkökulmia mukaan ministeritason keskusteluun. Forest Europen kymmenes ministerikonferenssi järjestettiin kesäkuun 2.–3. päivä Tukholmassa, jossa oli paikalla myös ERIAFF:n edustaja.
Itä- ja Pohjois-Suomen verkostoyhteistyö tarjoaa mahdollisuuden rakentaa siltoja yli alueellisten ja kansallisten rajojen. Forest Europen ERIAFF:lle myöntämä tarkkailijajäsenyys lisää verkostomme vaikuttavuutta ja mahdollistaa alueellisen asiantuntijuuden esille tuomisen metsäasioissa. – Tiina Paakkari
Forest Europe on Euroopan laajin vapaaehtoinen metsäpolitiikan yhteistyöfoorumi, jossa 44 Euroopan maata ja EU kehittävät yhteisiä linjauksia metsien suojeluun ja kestävään hyödyntämiseen. Vuodesta 1990 lähtien foorumi on koonnut yhteen ministeritason päätöksentekoa ja käytännön yhteistyötä, sekä määritellyt kestävän metsänhoidon kriteereistä ja mittareista. Nämä toimivat kansainvälisesti tunnustettuina suuntaviivoina kestävän metsänhoidon ja metsien suojelun toteuttamiseen niin kansallisella kuin alueellisellakin tasolla.
ERIAFF vuosikonferenssi Amsterdamissa
Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto oli toukokuussa mukana järjestämässä ERIAFF:n vuosikonferenssin yhteydessä toteutettua oheistapahtumaa: “Initiatives for a Competitive and Sustainable EU Bioeconomy”. Tilaisuus järjestettiin yhdessä ERIAFF:n biotalous- ja metsäisten alueiden työryhmien kanssa, ja se kokosi yhteen eurooppalaisia alueita keskustelemaan biotalouden edistämisestä EU:n uuden biotalousstrategian mukaisesti. Pohjois-Karjalan maakuntajohtaja Markus Hirvonen osallistui tilaisuuden paneelikeskusteluun, jossa käsiteltiin alueiden roolia kestävän ja kilpailukykyisen biotalouden edistämisessä.
ERIAFF on ympäristö- ja ilmastosektorilla yksi keskeisimmistä Euroopan laajuisista verkostoistamme Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston vaikuttamistyössä. Seuraava vuosikonferenssi järjestetään Ruotsissa, missä metsäpolitiikka ja siihen liittyvät talouskysymykset tulevat olemaan keskeisesti esillä. Toivomme näkevämme siellä vahvan edustuksen alueiltamme, verkostoitumassa ja jakamassa osaamistaan eurooppalaiselle yleisölle.
Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntaliittojen ja EU-toimiston yhteinen metsätyöryhmä
Aluetoimistomme ja maakuntiemme edustajien yhteinen metsätyöryhmä kokoontuu säännöllisesti vaihtamaan ajankohtaista tietoa EU:n metsä- ilmasto- ja ympäristöpolitiikan valmistelusta, sekä muodostamaan yhteisiä alueellisia kantoja vaikuttamistyöhön Brysselissä. Työryhmä valmisteli vastauksensa komission merkittävään lakialoitepakettiin, joka ohjaa EU:n 2030 jälkeistä ilmastopolitiikkaa ja määrittää, miten ilmastolain 90 prosentin päästövähennystavoite toteutetaan käytännössä. Paketti sisältää alueemme kannalta keskeisiä sisältöjä sekä LULUCF‑sektorista että taakanjakosektorista.
Työryhmä korostaa, että EU:n päivitetty ilmastolaki ja 90 prosentin päästövähennystavoite vuodelle 2040 edellyttävät aidosti alueellisia ratkaisuja ja jäsenmaiden erilaiset lähtökohdat huomioivaa toteutusta. Kannanotossa painotetaan, että päästövähennysten tulee ensisijaisesti kohdistua fossiilisiin päästöihin, sillä metsien hiilinieluille on luonnolliset rajansa ja ne ovat samalla keskeinen osa alueemme biotaloutta. Lisäksi nostamme esiin, että biopohjainen energia on tärkeää koko Itä‑ ja Pohjois‑Suomelle.
Olemme osallistuneet myös komission aikaisempaan kuulemiseen tulevasta ilmastoresilienssikehyksestä, tuoden esiin alueiden käytännön kokemuksia sopeutumistoimista ja tarpeen vahvistaa EU‑tason tukea paikallisille ratkaisuille.
Biotalousstrategia – Euroopan unionin neuvosto hyväksyi päätelmänsä
Euroopan unionin neuvosto hyväksyi 17. maaliskuuta päätelmänsä uudesta EU:n biotalousstrategiasta. Päätelmissä tuetaan visiota kilpailukykyisestä ja kestävästä biotaloudesta vuoteen 2040 mennessä, edistetään biopohjaisten ja kiertotalousratkaisujen käyttöönottoa fossiilivapaiden vaihtoehtojen vahvistamiseksi sekä kannustetaan investointeihin ja innovaatioihin.
Neuvosto korostaa, että biotalous on keskeinen osa Euroopan kilpailukykyä, resilienssiä ja kestävää kasvua. Päätelmissä painotetaan tarvetta toimeenpanna tehokkaasti biotalouteen liittyvää EU-lainsäädäntöä ja päivittää kansallisia toimia strategian mukaisiksi. Neuvosto tukee innovaatioita ja investointeja kestäviin biopohjaisiin ratkaisuihin, mukaan lukien nopeammat lupaprosessit ja sääntelyn yksinkertaistaminen. Neuvosto kehottaa tunnistamaan ja vahvistamaan korkean potentiaalin aloja (lead markets), joita voivat olla esimerkiksi biopohjaiset muovit, kemikaalit, rakennustuotteet, lannoitteet sekä tekstiili-, jalkine- ja paperiteollisuus sekä sininen biotalous. Jäsenmaita kehotetaan hyödyntämään biomassaa resurssitehokkaasti koko arvoketjussa, suojelemaan ympäristöä sekä edistämään sivuvirtojen, biojätteen ja muiden sekundääristen biomassojen käyttöä.
Biotalous on tunnistettu unionin nopeimmin kasvavaksi sektoriksi. Komission päivitetty EU:n biotalousstrategia hyväksyttiin 27. marraskuuta 2025 vastauksena neuvoston vuosien 2023 ja 2024 päätelmiin sekä Eurooppa-neuvoston strategiseen ohjelmaan vuosille 2024–2029.
Biotalous tarjoaa avaimet kestävän kasvun ja vaurauden edistämiselle Itä- ja Pohjois-Suomessa. Alueillamme on valtavasti annettavaa vihreän siirtymän ja biopohjaisten ratkaisujen edistämiselle myös osana Euroopan yhteisiä tavoitteita. On hyvä muistaa, että Euroopan kilpailukyky rakennetaan alueilta käsin, ja siksi myös biotaloutta tulee edistää alueelliset vahvuudet ja erityispiirteet huomioiden. Keskeistä on, että kilpailukyky ja kestävyys kulkevat käsi kädessä – uusiutuvien luonnonvarojen ja sivuvirtojen hyödyntämisen tulee perustua innovatiiviselle ja resurssiviisaalle ajattelulle, Tiina toteaa.
Ilmasto- ja ympäristöteemat komission työohjelmassa 2026
Loppuvuonna EU:ssa odotetaan useita Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulmasta keskeisiä ympäristö-, ilmasto- ja biotalouspolitiikan aloitteita. Komissio julkaisi juuri metsäkatoasetuksen yksinkertaistamisarvion, ja heinäkuussa julkaistaan ETS-päästökaupan tarkistus. Myöhemmin on lisäksi tulossa esitykset EU:n bioteknologiasäädöksestä sekä kiertotaloussäädöksestä. Vuoden viimeisellä neljänneksellä painopiste siirtyy laajempaan ilmastopolitiikan kokonaisuuteen, kun käsittelyyn tulevat ilmastopaketti, ilmastoresilienssikehys sekä EU:n uusiutuvan energian kehys 2030-luvun jälkeiselle ajalle.
Lisätietoja: