EU:n tutkimus- ja innovaatiopolitiikassa kevät on ollut vauhdikas, ja toimistomme on seurannut aktiivisesti keskeisiä politiikkakokonaisuuksia. Tulevan EU:n kilpailukykyrahaston, Horisontti Euroopan ja älykkään erikoistumisen strategioiden kaltaisten kokonaisuuksien parissa alkuvuodesta TKI-asiantuntijana aloittanut Unna Löppönen on päässyt sukeltamaan monipuolisiin EU-vaikuttamisen tehtäviin.

EU:n uusi kilpailukykyrahasto

Uuden kilpailukykyrahaston (ECF) tavoitteena on vahvistaa EU:n kilpailukykyä rahoittamalla strategisia investointeja erityisesti teknologian ja puolustusteollisuuden aloilla sekä yksinkertaistaa EU:n rahoitusohjelmia ja vauhdittaa innovaatioiden etenemistä tutkimuksesta markkinoille. Komissio on esittänyt rahastolle 234 miljardin euron budjettia, mikä vastaisi noin viidennestä seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä (MFF).

NSPA-verkosto (Northern Sparsely Populated Areas) painottaa tuoreessa kannanotossaan, että rahaston tulee tunnistaa alueiden erilaiset vahvuudet ja varmistaa tasavertainen osallistuminen. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää mikro- ja pk-yritysten tukemiseen sekä alueiden, kuntien, kaupunkien ja yliopistojen vahvaan rooliin suunnittelussa ja toimeenpanossa. Pohjoiset harvaan asutut alueet, mukaan lukien Itä- ja Pohjois-Suomi, ovat keskeisiä Euroopan kilpailukyvyn vahvistamisessa ja voivat hyötyä rahaston uusista rahoitusmahdollisuuksista.

EU:n yleisten asioiden neuvosto muodosti 16. kesäkuuta osittaisen yleisnäkemyksen rahastosta. Siinä korostuvat synergiat muihin EU-ohjelmiin, kuten Horisontti Eurooppaan, erityistoimet pk-yrityksille sekä jäsenvaltioiden vahvempi rooli hallinnossa. Kanta on osittainen, sillä rahoitukseen ja horisontaalisiin kysymyksiin liittyvät osat käsitellään osana vuosien 2028–2034 monivuotista rahoituskehystä. Euroopan parlamentin puolella kilpailukykyrahaston käsittely jatkuu, ja teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan (ITRE) olisi määrä syyskuussa äänestää huhtikuussa julkaistun pohjaehdotuksen hyväksymisestä.

Horisontti Eurooppa FP2028-2034

Kilpailukykyneuvosto saavutti viime viikolla näinikään osittaisen yleisnäkemyksen Horisontti Euroopan seuraavasta puiteohjelmasta vuosille 2028–2034. Kanta painottaa jäsenvaltioiden roolia puiteohjelman strategisten painopisteiden määrittelyssä sekä pyrkii selkeyttämään ohjelman yhteyksiä kilpailukykyrahastoon (ECF). Lisäksi se korostaa eurooppalaisten kumppanuuksien vahvistamista, tutkimusturvallisuutta ja innovaatioiden tukemista. Kannassa korostuvat myös sukupuolten tasa-arvo, rahoituksen hakemisen yksinkertaistaminen sekä laaja yhteistyö eri puolilla EU:ta.

EU:n seuraavan tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ITRE-valiokunnan pohjaehdotus jätettiin maaliskuussa, ja se odotetaan hyväksyttävän myös syyskuun puolella. Lokakuun Strasbourgin täysistunnossa on odotettavissa, että kokonaisuus tulee istunnon äänestykseen.

Eurooppalaisiin kumppanuuksiin liittyen on myös avoinna Euroopan komission Have your Say -kannanottopyyntö. Komissio pyytää näkemyksiä suunnitelmastaan uudistaa eurooppalaisia kumppanuuksia osana tulevaa Horisontti Eurooppa -ohjelmaa. Tavoitteena on yksinkertaistaa kumppanuusmallia, keskittää toimintaa vaikuttavimpiin kumppanuuksiin ja vahvistaa niiden yhteyttä kilpailukykyrahastoon (ECF). Osa kumppanuuksista toteutettaisiin yhteisyrityksinä (Joint Undertakings). Pyyntö on avoinna 14. heinäkuuta saakka.

Älykkään erikoistumisen strategiat

Älykäs erikoistuminen on ollut kevään aikana vahvasti esillä myös Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston työssä. Osallistuimme viime viikolla Älykkään erikoistumisen osaamis- ja yhteistyöverkoston (S3 COP) vuosikonferenssiin, jossa keskusteltiin S3-strategian tulevaisuudesta, EU:n kilpailukyvystä sekä alueiden roolista sen vahvistamisessa.

Samalla julkaistiin Itä- ja Pohjois-Suomen yhteinen kannanotto, jossa korostetaan, että älykkään erikoistumisen strategia (S3) tulee säilyttää ja vahvistaa EU:n vuosien 2028–2034 ohjelmakauden keskeisenä kehittämis- ja investointimallina. Kannanotossa painotetaan, että S3 ei ole pelkästään aluepolitiikan väline, vaan keskeinen tapa toteuttaa käytännössä EU:n innovaatio-, teollisuus-, kilpailukyky- ja koheesiopolitiikan tavoitteita. Sen avulla tavoitteet voidaan muuttaa investoinneiksi, uusiksi arvoketjuiksi, innovaatioiksi, osaamiseksi ja kestäväksi kasvuksi eri puolilla Eurooppaa.

Brysselissä EU-instituutiot työskentelevät vielä heinäkuun loppupuolelle saakka, minkä jälkeen elokuu on perinteisesti rauhallisempaa aikaa EU-rintamalla. Syyskuun alussa käynnistyy jälleen vilkas La rentrée, kun Bryssel palaa kesätauolta ja aktiivinen vaikuttamistyö TKI-politiikan rintamalla jatkuu. Sitä ennen haluamme toivottaa kaikille aurinkoista ja rentouttavaa kesää!