Kuva: Euroopan unioni, 2026
Euroopan teollisuus on kohdannut kasvavaa geopoliittista painetta, kriittisten arvoketjujen riippuvuuksia ja teollisuuden kilpailukyvyn heikkenemistä. Tämä vuoksi Euroopan komissio on julkaissut ehdotuksen teollisuuden vauhdittamissäädökseksi (Industrial Accelerator Act, IAA). Sen tavoitteena on lisätä vähähiilisten ja Euroopassa valmistettujen puhtaiden teknologioiden kysyntää, kasvattaa valmistavaa teollisuutta, tukea talouskasvua, säilyttää strateginen autonomia ja luoda uusia työpaikkoja EU:hun.
Eurooppainen tuotanto ja vähähiilistäminen säädösehdotuksen keskiössä
Mario Draghin vuonna 2024 julkaistun EU:n kilpailukykyraportin suositusten mukaisesti säädös sisältää kohdennettuja Made in EU- ja vähähiilisyysvaatimuksia. Näiden soveltamista tulee säädöksen mukaisesti toteuttaa julkisissa hankinnoissa ja julkisissa tukijärjestelmissä. Vaatimukset kohdistuvat strategisiin materiaaleihin, kuten teräkseen, sementtiin, alumiiniin, autoihin ja nettonollateknologioihin. Kehystä voidaan laajentaa myöhemmin kemianteollisuuteen. Säädöksessä jäsenvaltioiden tulee ottaa käyttöön yhtenäinen digitaalinen lupamenettely, joka nopeuttaa ja yksinkertaistaa valmistushankkeiden etenemistä. Nämä voivat vähentää hallinnollista taakkaa tuoden merkittäviä säästöjä erityisesti energiaintensiivisille aloille.
Globaalien markkinahäiriöiden ja haasteellisten kilpailuasetelmien vuoksi on koettu tarvetta siirtyä hajanaisista kansallisista ratkaisuista kohti yhtenäistä eurooppalaista strategiaa. Eurooppa tarvitsee ennakoitavia ja pitkäjänteisiä suunnitelmia, jotka tukevat teollisuuden uudistumista, investointeja ja vihreää siirtymää. Esimerkiksi uusiutuva energia, akkuteknologia ja vihreä vetymarkkina voivat vahvistaa eurooppalaisia teollisuusekosysteemejä sekä vähentää riippuvuutta globaaleista markkinahäiriöistä. Suomessa on otolliset edellytykset kasvattaa markkinoita edellä mainituilla strategisilla aloilla.
Säädösehdotus sisältää ehtoja yli 100 miljoonan euron ulkomaisille investoinneille strategisilla aloilla, jos investointien osuus kyseisen alan maailmanlaajuisesta tuotantokapasiteetista ylittää 40 prosenttia. Lisäksi vähintään puolet työllistyvistä tulee olla EU:sta. Tämä tukee sisämarkkinoiden investointeja ja toimitusketjujen kestävyyttä.
Jäsenvaltioiden tulee tunnistaa ja nimetä teollisuuden vauhdittamisalueita, jotka kokoavat yhteen teollisia hankeklustereita, tuotannon symbiooseja ja hyödyntävät nopeutettuja lupaprosesseja, parempaa infrastruktuuria sekä osaamisen kehittämistä.
Säädöksen odotetaan parantavan Euroopan strategista autonomiaa, mutta mahdollinen lisääntyvä hallinnollinen taakka on herättänyt kritiikkiä
Säädösehdotukseen liittyy myös kriittisiä näkökulmia. Made in EU-vaatimukset voivat lisätä kustannuksia ja hallinnollista taakkaa yrityksille sekä julkisille hankintayksiköille. Jäsenvaltioiden näkemykset vaihtelevat ja esimerkiksi Ruotsi ja Tšekki ovat varoittaneet, että tiukat vaatimukset voivat jopa heikentää investointihalukkuutta. Toisaalta ilman kohdennettuja toimia Eurooppa voi menettää puhtaan teknologian teollisuutta Euroopan ulkopuolisille alueille, joille tuotanto on jo suuresti keskittynyt.
Akkualan keskusteluissa on korostettu, että Euroopan riippuvuus Kiinasta esimerkiksi grafiitin kaivannaisessa ja jalostuksessa on merkittävä haaste. Pohjois-Euroopan mineraalivarat ja infrastruktuuri voivat tukea Euroopan omia arvoketjuja ja IAA:n mahdollistamat Made in EU-vaatimukset voivat parantaa eurooppalaisten materiaalien asemaa julkisissa hankinnoissa.
“Itä- ja Pohjois-Suomen teollisuuskeskittymät sekä uusiutuvan energian tuotanto tarjoavat erinomaiset edellytykset teollisten arvoketjujen klusteroitumiselle. Made in EU -näkökulma voi kannustaa investointeja, tuoda uutta teollisuutta ja lisätä työllisyyttä alueella. Samalla on tärkeää tukea paikallisia toimijoita ja varmistaa sosiaalinen hyväksyttävyys vihreän siirtymän aloilla”, Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston erityisasiantuntija Unna Löppönen kommentoi. Komission ehdotus siirtyy seuraavaksi Euroopan parlamentin ja neuvoston käsittelyyn, ja siihen odotetaan vielä muutoksia jäsenmaiden erilaisten näkemysten vuoksi.
Lisätietoja: