Euroopan komissio julkaisi pitkään odotetun strategian, jonka tavoitteena on vahvistaa EU:n itäisten raja-alueiden elinvoimaa, turvallisuutta ja pitkän aikavälin kehitysedellytyksiä. Strategia on erityisen tärkeä Itä- ja Pohjois-Suomelle, sillä se tunnistaa Venäjän ja Valko-Venäjän vastaisen rajan erityisaseman sekä Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamat taloudelliset, sosiaaliset ja turvallisuushaasteet.
Komissio korostaa, että kyse ei ole vain yksittäisten jäsenmaiden rajoista vaan koko Euroopan ulkorajasta. Sota Ukrainassa on heikentänyt rajaseutujen taloutta, lisännyt turvallisuuskustannuksia ja kiihdyttänyt väestökatoa. Hybridivaikuttaminen, muuttoliikkeen välineellistäminen ja kaupankäynnin häiriöt ovat koetelleet erityisesti yhdeksän jäsenmaan alueita, Suomi mukaan lukien.
Jäsenmaita kehotetaan tunnistamaan itäisten raja-alueiden erityisasema omissa kansallisissa ja alueellisissa strategioissaan sekä varaamaan niille kohdennettuja resursseja. Strategian toimeenpano edellyttää tiivistä yhteistyötä EU:n, jäsenmaiden, alueiden ja kuntien välillä. Toimeenpanon seurantaa varten perustetaan vuosittainen korkean tason tapahtuma, jonka ensimmäinen kokoontuminen järjestetään 26. helmikuuta 2026.
Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston johtaja Kari Aalto kommentoi tuoretta strategiaa:
”On myönteistä, että Euroopan komissio tunnistaa itärajan tilanteen aiheuttamat vaikutukset ja nostaa ne strategian ytimeen. Olisimme toivoneet suoraa erillisrahoitusta niiden alueiden elinvoiman vahvistamiseen, jotka ovat kärsineet eniten. Suomen itärajan alueethan menettivät rajat ylittävää EU-kehittämisrahoitusta. Strategia avaa kuitenkin uusia mahdollisuuksia, sillä itäisten liikenneyhteyksien kehittäminen länteen ja pohjois-etelä-suuntaisesti parantaa alueiden saavutettavuutta, ja lainatakausinstrumentit voivat helpottaa pk‑yritysten kasvua ja investointeja tilanteessa, jossa rahoituksen saatavuus on ollut haaste.”
Ei uusia avustusmuotoisia budjettiallokointeja
Strategian rahallinen tuki perustuu lainapohjaisten rahoitusvälineiden, lainatakausjärjestelyjen ja olemassa olevien EU-ohjelmien varaan. Komissio painottaa, että rahoitusprioriteettien on toimittava EU-tasolta alueelliselle tasolle ja että kansalliset ja alueelliset suunnitelmat (NRP) nousevat keskeiseen rooliin. Aiemmista ulkorajayhteistyöohjelmista (CBC) on jo tehty merkittäviä uudelleenohjauksia:
- 150 miljoonaa euroa siirrettiin EU:n sisäisiin yhteistyöohjelmiin
- 160 miljoonaa euroa Ukrainan ja Moldovan rajayhteistyöhön.
- 170 miljoonaa euroa on kohdennettu rajahallintaan ja vastatoimiin Venäjän ja Valko-Venäjän rajoilla
Komissio perustaa uuden EastInvest-välineen, jonka kautta jäsenmaat voivat käyttää osan aluekehitysrahoituksestaan takauksina Euroopan investointipankille, Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankille, Pohjoismaiselle investointipankille ja Euroopan neuvoston kehityspankille. Tavoitteena on tarjota edullista lainoitusta rajaseutujen yrityksille, joilla olisi muuten vaikeuksia saada rahoitusta. Mainitut rahoituslaitokset tavoittelevat vähintään 28 miljardin euron investointirahoitusta vuosina 2026–2027. EastInvest-välineen käynnistävä julistus allekirjoitetaan 26.2.2026.
Komissio laajentaa strategiassaan Catching-up Regions (CuRi) -aloitetta Baltian maista myös Suomen ja Puolan haavoittuvimmille itäisille raja-alueille. Tavoitteena on tukea talouden monipuolistamista, yritysten markkinoillepääsyä, työvoiman osaamisen vahvistamista ja ulkomaisten investointien houkuttelua. Kunnille tarjotaan asiantuntija-apua hankkeiden valmisteluun ja paikallisten kehitysedellytysten parantamiseen. Lisäksi komissio tutkii mahdollisuutta erityistalousalueiden perustamiseen raja-alueille.
Strategiassa on viisi painopistettä
Turvallisuus ja resilienssi
Komissio kehittää Eastern Flank Watch -pakettia, eurooppalaista droonipuolustusaloitetta, eurooppalaista ilmakilpeä ja eurooppalaista avaruuskilpeä. Sotilaallista liikkuvuutta parannetaan ja maahanmuuton hallintaan kohdennetaan lisää resursseja. Suomi ja muut jäsenmaat ovat jo uudelleenohjanneet merkittäviä rahoitusmääriä puolustusteollisuuteen ja sotilaalliseen liikkuvuuteen.
Turvallisuusinvestointien mittaluokkaa kasvattaa myös tuore Security Action for Europe (SAFE) -väline, jonka kautta jäsenmaille on avattu 150 miljardin euron lainakokonaisuus. Kaikki yhdeksän EU:n itäistä rajavaltiota ovat jättäneet investointisuunnitelmansa ja ovat saamassa alustavasti 65 prosenttia koko rahoitusvolyymista.
Alueille valmistellaan Eastern Border Resilience -suunnitelmaa, joka parantaa paikallista varautumista. Komissio tukee resilienssiklusterien muodostamista, jotta alueet voivat jakaa osaamista ja yhdistää voimavaroja kriisinkestävyyden vahvistamiseksi.
Kasvu ja alueellinen vauraus
Tavoitteena on parantaa rahoituksen saatavuutta, tukea innovaatioita ja vahvistaa pk-yritysten toimintaympäristöä. Komissio mainitsee mahdollisuuden suunnattuihin hakuihin kilpailukykyrahastosta, jotka kohdistuisivat maantieteellisesti erityisesti itärajan alueisiin. Strategiassa nostetaan onnistuneena esimerkkialueena Itä-Suomen Savilahden ekosysteemi Kuopiossa, missä Itä-Suomen yliopisto, ammattikorkeakoulu, tutkimuslaitokset ja yritykset muodostavat toimivan innovaatioympäristön. Toisena konkreettisena esimerkkinä rakennemuutoksesta Imatralla entinen venäläisturisteille rakennettu ostoskeskus muutetaan korkean teknologian vihreän siirtymän tuotantotilaksi, ja hanketta tuetaan JTF-rahastosta.
Älykkään erikoistumisen strategiat tulisi komission mukaan suunnitella yhteistyössä siten, että alueelliset suunnittelijat yhdistävät alueiden omat kilpailuedut uusiin nouseviin aloihin, kuten biotalouteen, kestävään maatalouteen, digitalisaatioon ja ekomatkailuun. Toimijoita suositellaan syventämään kumppanuuksia ammattikoulujen kanssa.
Paikalliset vahvuudet
Komissio korostaa innovatiivisten yritysekosysteemien kehittämistä, metsätalouden ja maatalouden roolia sekä luonnonvarojen vastuullista hyödyntämistä. Suomi mainitaan strategiassa kriittisten raaka-aineiden tuottajana, sillä muun muassa litium, koboltti ja nikkeli ovat keskeisiä EU:n akkuteollisuudelle ja vihreälle siirtymälle. Itä- ja Pohjois-Suomen vuonna 2024 julkaistun älykkään erikoistumisen strategian mukaan alueella toimii yhteensä kuusi metallimalmikaivosta ja 13 teollisuusmineraalikaivosta, mikä tekee alueesta yhden EU:n merkittävimmistä mineraalituotannon keskittymistä. Lisäksi Keski-Pohjanmaan Kaustiselle on juuri avattu Euroopan ensimmäinen litiumkaivos, joka nostaa entisestään Suomen asemaa strategisten raaka-aineiden tuottajana.
Kiertotalouden ratkaisuja edistetään teollisten symbioosilaaksojen ja alueellisten biotalouskeskittymien kautta. Energia-alalla painotetaan uusiutuvia ratkaisuja ja sähköjärjestelmien kytkemistä tiiviimmin EU:n markkinoihin. Esimerkkinä Suomesta Gasgrid on mukana Pohjoismaiden ja Baltian yhteisessä vetyputkihankkeessa.
Saavutettavuus
Venäjä-yhteyksien katkeaminen on pakottanut Itä-Suomen yritykset ja teollisuuden suuntaamaan kuljetusvirtojaan kokonaan uusille maa-, raide- ja merireiteille. Konkreettisena esimerkkinä Saimaan kanavan liikenteen pysähtyminen on osa tätä laajempaa muutosta. Strategian mukaan itäisten raja-alueiden saavutettavuus turvataan jatkossa kehittämällä vaihtoehtoisia yhteyksiä, erityisesti pohjois–eteläsuuntaisia TEN-T-yhteyksiä. Komissio ohjeistaa lisäksi Suomen ja Baltian siirtymistä eurooppalaiseen raideleveyteen, mikä on strateginen investointi turvallisuuteen ja taloudelliseen sisämarkkinoiden integraatioon.
EU:n itäiset NUTS 2 ‑raja‑alueet, jotka rajoittuvat Venäjään, Valko‑Venäjään tai Mustaanmereen. Kartta havainnollistaa ne yhdeksän jäsenmaan alueet, joita komission uusi strategia suoraan koskee. Kuva: Euroopan komissio.
Digitaalisessa saavutettavuudessa itäiset raja-alueet tunnistetaan kehityksessä jälkeenjääneiksi. CEF Digital-rahoitusta suunnataan laajakaistaan ja 5G-verkkoihin ja viranomaisia tuetaan teknisellä asiantuntemuksella.
Strategiassa korostetaan myös energiajärjestelmien kehittämistä. Uusiutuvan energian hankkeiden liittäminen valtakunnan verkkoon edellyttää itäisillä raja‑alueilla, erityisesti Baltian maissa ja Suomessa, merkittäviä sähköverkkoinvestointeja. Näillä investoinneilla voidaan hyödyntää alueiden uusiutuvan energian potentiaalia teollisuuden puhtaan siirtymän ja EU:n energianhuoltovarmuuden tukena.
Ihmiset ja paikallisyhteisöt
Strategia tunnistaa alueiden väestön vähenemisen, ikääntymisen ja harvan asutuksen vaikutukset. Komissio kehottaa jäsenmaita ylläpitämään ja kehittämään aluetason politiikkaa, monitasoista hallintoa ja kansalaisyhteiskunnan roolia. Nuorten pysyvyyttä tuetaan koulutus- ja työelämäpoluilla sekä mahdollisuudella tarjota ensiasunnon matalakorkoisia lainoja. Sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus on keskeinen kasvava haaste, johon ratkaisuksi esitetään telelääketiedettä, liikkuvia sote-palveluja ja digitaalista asiointia.
Lisätietoja: