Lapin puheenjohtajuuskausi käynnistyi Kittilän Levillä järjestetyssä Itä- ja Pohjois-Suomen huippukokouksessa, keräten paikalle noin 80 poliittista vaikuttajaa, edustajaa ja virkahenkilöä. Ohjelmassa kuultiin puheenvuoroja Euroopan parlamentista, valtionhallinnosta ja alueellisilta hallintotasoilta. Keskusteluissa käsiteltiin kansallisen ja EU:n aluepolitiikan tulevaisuutta, seuraavan EU-ohjelmakauden valmistelua sekä vaikuttamisen keinoja. Kahden päivän aikana esillä olivat myös älykäs erikoistuminen, kestävä kehitys, kannanottopaperi koheesiorahoituksesta ja alueen toimintasuunnitelma vuodelle 2026. Kannanotosta kerrotaan tarkemmin aiemmassa tiedotteessamme, joka löytyy tästä linkistä.
Itä- ja Pohjois-Suomen potentiaali vahvistaa Suomen kasvua
Elinkeinoministeri Sakari Puisto käsitteli puheessaan Itä- ja Pohjois-Suomen potentiaalia talouskasvun sekä veto- ja pitovoiman vahvistamisessa. Hän esitteli tilannekuvaa hallitusohjelman linjauksista, investointien etenemisestä, liikenteestä ja infrastruktuurista, OECD:n tuoreesta Suomen talouskatsauksesta, EU-politiikasta sekä turvallisuusympäristön ja alueellisen eriarvoistumisen kehityksestä. Maakuntien merkitys kasvaa puhtaan siirtymän, teollisten investointien ja turvallisuuspoliittisen tilanteen vuoksi. Lapin elinkeinoelämä kehittyy vahvasti, ja useimmilla maakuntien seuduilla odotetaan maltillista kasvua. Puisto nosti esiin myös haasteita, kuten yritysten matalan riskinottohalukkuuden ja rahoituksen saatavuusongelmat.
Puheessa mainittiin liikennejärjestelmän merkitys alueen saavutettavuudelle. Itä-Suomessa merkittävänä hankkeena on Savonradan nopeuden ja kapasiteetin parantaminen, pohjoisessa Rail Nordican eteneminen raideleveyden muutokseen liittyvänä hankkeena. Puiston mukaan maakuntalennot on turvattu vuoteen 2028 asti ja matkailijaveron käyttöönottoa selvitetään. Muuttunut turvallisuustilanne edellyttää pitkäjänteistä rahoitusta ja valtion sitoutumista alueen kehittämiseen. Rajaturvallisuuden vahvistaminen nähdään koko maan etuna.
Hallitus on käynnistänyt tehostetut investointitoimet Itä‑ ja Pohjois‑Suomeen, ja alueelliset investointitiimit aloittavat työnsä parantaakseen ennakoitavuutta ja investointien toteutumista. Puisto korosti, että NSPA‑rahoitus tulee turvata myös seuraavalla EU‑rahoituskaudella ja että muuttunut turvallisuusympäristö edellyttää valtioneuvostolta pitkäjänteistä aluerahoituksen ja ‑kehityksen varmistamista. Tätä kokonaisuutta tukee myös Alueiden uudistumisen neuvottelukunta (AUNE), jonka tavoitteena on varmistaa maaseudun ja harvaan asutun ympäristön huoltovarmuus kokoamalla yhteen aluekehittämisen kansalliset toimijat. Neuvottelukunta ohjaa hallituskauden aluekehittämispäätöksen valmistelua, seuraa sen toteutusta ja sovittaa yhteen aluekehityksen strategista kokonaisuutta ja sen vaikuttavuutta.
Puisto myös painotti, että kansallinen ja alueellinen kumppanuussuunnitelma NRPP tulee laatia tiiviissä yhteistyössä alueiden kanssa, jotta monitasoinen hallinta säilyy ja turvallisuusnäkökulmat voidaan sisällyttää systemaattisesti aluekehitykseen. OECD:n tuore katsaus nostaa erityistalousalueen yhdeksi mahdolliseksi ratkaisuksi Itä-Suomen taloustilanteeseen, ja ajatus tällaisen alueen kehittämisestä on toimitettu myös valtioneuvostolle.
EU-ohjelmakauden 2028–2034 tilannekuva
EU-asioiden alivaltiosihteeri Satu Keskinen esitteli tulevan EU-ohjelmakauden asetusehdotuksia, joissa esimerkiksi maatalous ja aluerahoituksen osuus laskisi ja kilpailukyky- sekä puolustusrahoitus kasvaisivat merkittävästi. Keskinen totesi, että kaksinkertaistuva Horisontti Eurooppa –ohjelman rahoitus edellyttää Suomelta vahvempaa hakemuskapasiteettia, jotta pystymme paremmin hyödyntämään kasvavat rahoitusmahdollisuudet. Lisäksi hän korosti geopolitiikan vaikutusta rahoituskehykseen ja kansallisen liikkumavaran merkitystä EU:n yhtenäisyydelle.
Aiheen paneelikeskusteluissa Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman painotti Suomen EU-tavoitteissa turvallisuutta, puolustusyhteistyötä, arktisen alueen toimijuutta ja kyberturvallisuutta. Lisäksi hän mainitsi yrittäjyyden edellytysten parantamisen mm. sukupolvenvaihdoksissa ja pankkien lainanannossa. Sosiaalidemokraattien kansanedustaja Johanna Ojala-Niemelä korosti Suomen EU-tavoitteissa liittymissopimuksen juridista merkitystä NSPA-rahoituksessa, EU-oikeuden ensisijaisuutta ja tarvetta terävöittää Suomen yhtenäistä linjaa. Keskustan kansanedustaja Mika Lintilä muistutti omassa puheenvuorossaan ja keskusteluissa, että Suomi saa viestinsä läpi, kun on valmistauduttu hyvin ja viesti alueilta on yhtenäinen.
Elsi Katainen: maakuntaliittojen näkyvyyttä ja merkitystä on ylläpidettävä
Euroopan parlamentin jäsen Elsi Katainen korosti Itä- ja Pohjois-Suomen strategista raja-alueen merkitystä nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa. Hän painotti pitkäjänteisen rahoituksen ja aluekehityksen tärkeyttä, jossa maakuntaliittojen rooli edunajossa on tärkeä. Katainen muistutti, että monivuotisen rahoituskehyksen neuvotteluissa sekä rahoituksen määrä että sisältö voivat vielä muuttua, mikä edellyttää alueilta oikea-aikaista sekä yhtenäistä viestiä. Jos koheesiopolitiikan rahoitus pienenee ja rahoitusta ohjataan uusiin kohteisiin, alueiden on entistä tärkeämpää kuvata omat tarpeensa ja vahvuutensa komission tulevan ohjelmakauden painopisteiden mukaisesti. Kataisen vastuu tulevien EU‑rahoitusperusteiden pääneuvottelijana tekee hänen roolistaan alueellisesti merkittävän.
Paneelikeskustelussa kansallisen ja alueellisen kumppanuussuunnitelman rahoitusneuvottelut nostivat esiin keskeisiä alueellisia riskejä. Vihreiden kansanedustaja Krista Mikkosen mukaan päätösvallan siirtyminen kansalliselle tasolle voisi kaventaa alueiden mahdollisuuksia vahvistaa elinvoimaa. Elsi Kataisen mukaan aluekehittämisen riskejä lisää se, että vuoden 2027 eduskuntavaalit, hallitusneuvottelut ja rahoituskehysneuvottelut osuvat samaan ajankohtaan. Tämä voi haitata yhtenäisen linjan pitämistä neuvotteluissa ja horjuttaa aluekehittämisen tavoitteenasettelua. Sosiaalidemokraattien kansanedustaja Tuula Väätäinen lisäsi, että maakuntien yhtenäinen neuvottelulinja on välttämätön ja sen tulee ulottua yli vaalikausien.
NSPA-rahoituksen ei tulisi muodostua Perussuomalaisten kansanedustaja Mikko Polvisen mukaan ainoaksi aluekehityksen välineeksi, vaan myös kansallisen rahoituksen on oltava laajemmin keskusteluissa mukana. Paneelissa suhtauduttiin varauksellisesti EU:n laajoihin rakenteellisiin rahoitusuudistuksiin, sillä niiden nähtiin voivan hidastaa alueiden toimintakykyä. Metsä- ja ilmastokeskustelussa korostuivat jalostusarvon nosto osana EU:n biotalousstrategiaa, metsien ympäristöllinen tila ja hakkuurajoitusten aikataulutus. Päivän päätteeksi illallisella maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah loi katsauksen metsäkeskusteluun ja Itä-Suomen aluekehityksen tilanteeseen.
Älykäs erikoistuminen voi nousta entistä tärkeämmäksi NRPP:ssä
Euroopan tilintarkastustuomioistuimen dekaani Annemie Turtelboom ja EPFL:n (Federal Institute of Technology) professori Dominique Foray nostivat ajantasaisen tutkimustiedon ja analyysin pohjalta esiin, että Suomen alueet ovat eurooppalaisessa vertailussa vahvoja innovaatiotoimijoita. Forayn mukaan Itä- ja Pohjois-Suomessa strateginen suunnittelu ja yrittäjälähtöinen kehittäminen muodostavat poikkeuksellisen toimivan kokonaisuuden, joka tukee alueen talouden kriittisten sektorien uudistumista. Kansallisessa ja alueellisessa kumppanuussuunnitelmassa älykkään erikoistumisen strategiat voivat nousta Turtelboomin mukaan entistä tärkeämpään asemaan.
NSPA-korvamerkintä komission pöydällä
Itä‑ ja Pohjois‑Suomen EU‑toimiston johtaja Kari Aalto kävi läpi Brysselin ajankohtaisimmat teemat. Aallon mukaan komission varapuheenjohtaja sekä koheesio- ja uudistusasioista vastaava komissaari Raffaele Fitto on huomioinut Itä‑ ja Pohjois‑Suomen joulukuisen kannanoton. Tämän myötä DG REGIO on käynnistänyt jatkokeskustelut NSPA‑korvamerkinnän sisällyttämisestä MFF‑säädöksiin. NSPA‑alueen edunajamisessa on otettu merkittäviä edistysaskelia, ja vaikuttamistyö jatkuu tiiviissä vuorovaikutuksessa valtioneuvoston sekä EU‑instituutioiden kanssa.
Maakuntien yhteistyö ja puheenjohtajuuskausi
Lapin liitto toimii Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien yhteistyön puheenjohtajana vuonna 2026. Puheenjohtajamaakunta vastaa maakuntien välisen yhteistyön koordinoinnista ja johtaa liittojen yhteisiä verkostoja. Tavoitteena on vahvistaa alueiden yhteistä ääntä ja edistää yhteisiä edunajamisteemoja kansallisessa ja eurooppalaisessa päätöksenteossa. Lisätietoa maakunnistamme löytyy Suurin osa Suomea -verkkosivulta.