Brysselissä 10. joulukuuta järjestetty Sámi Indigenous Summit 2025 korosti saamelaisten oikeuksien turvaamista ja arktista yhteistyön kehittämistä. Huippukokouksessa keskusteltiin, miten arktisen alueen turvallisuus, ilmastotoimet ja laajat hankkeet vaikuttavat suoraan saamelaisiin, ja miksi EU tarvitsee pysyviä rakenteita alkuperäiskansojen kuulemiseen.
Avauspuheenvuoroissa korostui saamelaisten tiedon ja kulttuurin merkitys arktisen alueen kestävälle tulevaisuudelle. Norjan Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Silje Karine Muotka muistutti, että luottamus on osa turvallisuutta ja että alueen kehityksen tulee tapahtua ilman uutta sortoa. Euroopan parlamentin varapuhemies Christel Schaldemose painotti saamelaisten kulttuurin olevan valtiorakenteita vanhempi, ja totesi esimerkissään Suomen hallituksen edistävän parhaillaan alkuperäiskansan oikeuksia saamelaisten totuus- ja sovintokomission raportin myötä.
Europarlamentaarikko Maria Ohisalo nosti puheenvuorossaan esiin sen, ettei saamelaisilla ole EU-tasolla virallista edustusta, ja korosti tarvetta suoraan arktiselle alueelle kohdennetulle ilmastorahoitukselle sekä sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävälle kaivospolitiikalle. Ohisalo muistutti myös, että Suomessa on edelleen merkittäviä ihmisoikeusongelmia saamelaisten kohtelussa. Europarlamentaarikko Anna-Maja Henriksson totesi, että Suomen tulisi pyytää anteeksi saamelaisten sortamista. Henrikssonin mukaan arktinen turvallisuus- ja EU-politiikka ei ole kestävää ilman saamelaisten kuulemista.
Turvallisuutta ja geopolitiikkaa käsittelevässä keskustelussa Lapin yliopiston professori Laura Junka-Aikio kuvasi arktisen militarisaation nopeaa kasvua ja sitä, kuinka paikalliset näkökulmat jäävät helposti geostrategisten intressien varjoon. Paneelikeskustelussa tuotiin esiin konkreettisia vaikutuksia, kuten Norjan sotilaallisen läsnäolon haitat poronhoidolle ja merijään sulamisen aiheuttamat ympäristömuutokset. Árran Lule Sámi -keskuksen edustaja Martin Rimpi korosti tarvetta pysyvälle saamelaisedustukselle NATO:ssa, sekä parempaa tiedonvaihtoa sotaharjoitusten suunnittelusta ja vaikutuksista saamelaisalueilla. Keskusteluissa nousi esiin myös disinformaation ja polarisaation kasvu sekä tarve vahvistaa luottamusta valtiotason ja saamelaisyhteisöjen välillä.
Ilmasto- ja ympäristökysymyksiä käsittelevässä keskustelussa myös Suomen Saamelaiskäräjien toinen varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso korosti tarvetta omalle rahoitusinstrumentille, joka tukisi saamelaisalueiden sopeutumista ilmastonmuutokseen. Paneelissa käsiteltiin vihreän siirtymän hankkeiden vaikutuksia, nuorten muuttoliikettä ja hallinnollisia esteitä, kuten pysyvän Brysselin-edustuksen puutetta. Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston edustaja Niila-Juhan Valkeapää nosti esiin huolensa rajujen säätilavaihtelujen vaikutuksista yhteisöjen arkeen sekä nuorten halun jatkaa perinteitä ja osallistua politiikkaan kaikilla tasoilla.
Taloudellista kehitystä ja rajat ylittävää yhteistyötä käsittelevässä keskustelussa nostettiin esiin Interreg-ohjelman keskeinen merkitys arktisen alueen yhteistyölle. Paneelissa europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen korosti, että saamelaiset eivät saa jäädä ulkopuolisiksi asiantuntijoiksi, vaan heidän tulee olla kehityksen ytimessä. Pietikäinen nosti esiin myös sen, että EU:n strategioiden, kuten biotalousstrategian ja startup- sekä scale-up-strategian seuraaminen on saamelaisyhteisöille vaikeaa ilman pysyvää edustusta Brysselissä, ja että jäsenmaiden tulisi tukea edustuksen perustamista. Sáminuorran edustaja Sara-Elvira Kuhmonen toi esiin nuorten yrittäjyyden mahdollisuudet ja haasteet, sekä saamelaisia kohtaan kasvavan rasismin ja vihapuheen erityisesti Ruotsissa. Paneelissa keskusteltiin myös rahoituksen joustavoittamisesta, rajaesteiden purkamisesta ja nuorten roolin vahvistamisesta Interreg-ohjelmassa.
Yleisökeskustelussa korostettiin, että saamelaisyhteisöjen välistä yhteistyötä tulee vahvistaa ja että poliittisten päättäjien on tärkeää vierailla arktisella alueella ymmärtääkseen asiayhteydet paremmin. Muotka muistutti, että Norjaan on tulossa pysyvä saamelaisedustusto Osloon, ja että saamelaiset tulee nähdä poliittisina toimijoina, ei vain alueensa edunvalvojina.
Päätössanoissaan Barentsin euroarktisen neuvoston alkuperäiskansatyöryhmän puheenjohtaja Janne Hirvasvuopio korosti, että heidän osallisuutensa on oikeus, ei mahdollisuus. Hän painotti strategisten suhteiden merkitystä kaikilla tasoilla, sillä saamelaisalueet ovat fyysisesti kaukana Brysselistä mutta poliittisesti lähellä. Hirvasvuopio muistutti saamelaisten historiallisesta resilienssistä ja totesi, että huippukokouksen keskustelut tukevat heidän osallistumistaan poliittisiin prosesseihin myös tulevina vuosina.
Huippukokouksen järjestämisestä vastasi Barentsin euroarktisen neuvoston alkuperäiskansatyöryhmä, jota tuki hallinnollisesti Kansainvälinen Barents-sihteeristö. Työryhmä toteutti tapahtuman yhteistyössä Euroopan parlamentin Vihreät/EFA-ryhmän sekä Vasemmistoryhmän kanssa.
Lisätietoja:
Barentsin euroarktisen neuvoston artikkeli huippukokouksesta