Komission julkaisema uusi biotalousstrategia on monilta osin samansuuntaista Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien helmikuussa 2025 valmistuneiden metsäperiaatteiden kanssa. Strategia vahvistaa alueen biotalousosaamista ja tukee sen keskeisiä vahvuuksia. Alueemme metsätyöryhmä, jossa on edustajia kaikista Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntaliitoista sekä Etelä-Karjalasta, nosti kannanotossaan esiin kestävän metsien käytön, biotalouden arvoketjujen vahvistamisen sekä alueellisen liikkumatilan turvaamisen EU-päätöksenteossa.
Nämä teemat näkyvät nyt myös komission strategiassa, joka korostaa uusiutuvien biologisten resurssien vastuullista hyödyntämistä ja biopohjaisten innovaatioiden vauhdittamista. EU:n uusi kilpailukykyisen ja kestävän biotalouden strateginen viitekehys pohjautuu vuoden 2012 biotalousstrategiaan sekä sen vuonna 2018 tehtyyn päivitykseen ja vuonna 2022 laadittuun edistymisarvioon.
Painopiste siirtyy nyt entistä vahvemmin teolliseen käyttöönottoon, markkinoiden laajentamiseen, kilpailukyvyn vahvistamiseen ja resilienssiin. Lisäksi tavoitteena on vähentää riippuvuutta fossiilisista raaka-aineista. Strategia tukee käytännön ratkaisuja, jotka hyödyntävät biologisia resursseja maataloudessa, metsätaloudessa, kalataloudessa ja bioteknologioissa. Biotalousstrategia rakentuu neljälle painopisteelle:
- innovaatioiden ja investointien lisääminen
- biopohjaisten materiaalien ja -teknologioiden edelläkävijämarkkinoiden rakentaminen
- biomassan kestävyyden varmistaminen arvoketjuissa
- globaalien mahdollisuuksien valjastaminen
Itä- ja Pohjois-Suomessa biotalous on jo merkittävä elinkeino: alueen metsäpinta-ala on 13,5 miljoonaa hehtaaria, metsää on 78 % pinta-alasta ja noin 40 % koko Suomen maa-, metsä- ja kalatalouden työvoimasta työskentelee alueella. Metsäbiotalous työllistää yli 26 000 henkilöä, ja alueella on 191 500 yksityistä metsänomistajaa.
Komission uusi biotalousstrategia tukee monin tavoin Itä- ja Pohjois-Suomen vahvuuksia. Strategiassa painotetaan biotalouden teollista hyödyntämistä, kilpailukykyä ja markkinoiden kasvua sekä kriisinkestävyyttä. Komission visio vuodelle 2040 on, että biopohjaisia materiaaleja ja tuotteita hyödynnetään EU:ssa laajasti, edullisesti ja teollisesti käyttövalmiina. Tavoite vastaa IP-alueen metsäperiaatteiden linjauksia puun ja biopohjaisten tuotteiden jalostusarvon kasvattamiseen. Strategia tunnistaa myös rahoituksen merkityksen: tulevassa monivuotisessa rahoituskehyksessä biotalouden kehittämiseen on varattu varoja muun muassa uudesta Kilpailukykyrahastosta, Horisontti Eurooppa -ohjelmasta sekä CAP:sta.
Alueelliset näkökulmat näkyvät strategiassa vahvasti: komissio korostaa alueellisia erityispiirteitä ja metsätalouden perinteitä sekä tunnistaa biotalouden merkityksen arvoketjuissa alueille ja maaseudulle tärkeänä tulonlähteenä. Strategia painottaa biomassan kestävää hyödyntämistä ja nostaa esiin edelläkävijämarkkinoita, kuten biomuovit, tekstiilit ja erityisesti puurakentaminen, jonka ilmastohyötyjä komissio haluaa vahvistaa purkamalla sääntelyesteitä ja kehittämällä yhtenäisiä standardeja.
Lisätietoja: