Euroopan alueiden ja kaupunkien viikko (European Week of Regions and Cities, EWRC) kokosi jälleen Brysseliin tuhansia osallistujia keskustelemaan aluekehityksestä, koheesiopolitiikasta ja paikallislähtöisistä innovaatioista. Tapahtuma toi yhteen alue- ja paikallishallinnon edustajat, poliitikot, tutkijat ja asiantuntijat vaihtamaan kokemuksia ja kehittämään yhteisiä ratkaisuja alueiden tulevaisuuden haasteisiin.

Itä- Pohjois-Suomen EU-toimisto järjesti yhdessä Pohjois-Ruotsin Eurooppa-toimiston, Pohjois-Norjan Eurooppa-toimiston ja Scotland Europan kanssa oman paneelikeskustelun, joka keräsi salin täyteen osallistujia. Keskustelussa tarkasteltiin alueellisen kilpailukyvyn vahvistamista erityisesti pohjoisten harvaan asuttujen seutujen näkökulmasta. Panelisteina kuultiin europarlamentaarikko Elsi Kataista, OECD:n Jose Enrique Garcilazoa, Västerbottenin aluevaltuutettua Rickard Carstedtia sekä Karen Birgitte Rostrup Martinsenia Energi i Nord -energiaklusterista. Keskustelua johti Lorna Murphy Scotland Europasta.

Keskustelun pohjaksi esiteltiin tuore OECD:n raportti Euroopan arktisesta alueesta, mistä Enrique Garcilazo esitteli OECD:n tuoreita havaintoja maaseutualueista sekä neljästä megatrendistä: demografia, ympäristö, teknologinen muutos ja globalisaatio. Garcilazo korosti, että ratkaisut on sovellettava alueelliseen kontekstiin, sillä kaikki alueet ovat omanlaisiaan. Garcilazon mukaan alueiden väestön väheneminen ei automaattisesti tarkoita taloudellista taantumaa, sillä esimerkiksi bruttokansantuote voi silti kasvaa. Hän nosti esiin erityisesti uusiutuvan energian ja tekoälyn tarjoamat mahdollisuudet harvaan asutuille alueille, esimerkiksi työvoimapulan paikkaamisessa. Samalla hän painotti, että uusien asukkaiden houkutteleminen edellyttää kattavia peruspalveluita, kuten kouluja, toimivia liikenneyhteyksiä ja nopeaa internetyhteyttä.

Elsi Katainen korosti, että aluepolitiikan tulevaisuus vaatii vakaata rahoitusta. Hänen esitti vakavan huolen uudesta EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä (MFF), jossa aluekehityksen rahoitus voi vähentyä jopa 20 %. Lisäksi päätöksenteko ja rahoitus siirtyisivät yhä enemmän kansalliselle tasolle, mikä voi syrjäyttää alueelliset tarpeet. CAP ja aluekehitys kilpailisivat uudessa MFF:ssä samoista määrärahoista, ja Suomelle tärkeän Leader-rahoituksen kohtalo on epävarma. Kataisen mukaan nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa, erityisesti Suomen itärajan sulkeuduttua alueellinen huomio ja yhteistyö painottuvat entistä vahvemmin kohti Ruotsia ja Norjaa.

Karen B. Rostrup Martinsen muistutti, että harvaan asutuilla pohjoisilla alueilla infrastruktuurin puute hidastaa kehitystä ja arkea. Esimerkiksi Pohjois-Norjassa saman matkan ajaminen voi kestää jopa viisi tuntia kauemmin kuin Keski-Euroopassa. Hän korosti myös yliopistoyhteistyön ja ylikansallisten kumppanuuksien merkitystä alueellisen osaamisen vahvistamisessa, nostaen esiin konkreettisena esimerkkinä yhteistyön Business Oulun kanssa sekä The Arctic Six -verkoston, joka kokoaa yhteen pohjoisia korkeakouluja.

Nykymaailmassa alueellinen vakaus ja yhteisöllinen resilienssi korostuvat entistä enemmän. Rickard Carstedt kiteytti paneelikeskustelun ytimen toteamalla: ”Paras puolustus on vahva yhteisö ja yhteiskunta.” Rickard Carstedtin mukaan alueellinen kilpailukyky rakentuu ennen kaikkea ihmisten, yhteisöjen ja paikallisten vahvuuksien varaan. Hän korosti, että EU:n koheesiopolitiikka on monille alueille yksi harvoista konkreettisista rahoituslähteistä.

Koko paneelikeskustelun tallenne on katsottavissa täällä