Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen piti 16. syyskuuta vuosittaisen Unionin tila (State of the Union) -puheensa. Yli tunnin mittaisessa puheessaan hän käsitteli odotetusti mm. turvallisuutta, EU:n kilpailukykyä, ilmastonmuutosta, työelämän muutoksia, tekoälyä sekä demokratian vahvistamista.
Kokosimme tästä Euroopan unionin tulevaisuutta linjaavasta puheesta keskeisimmät viestit Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulmasta.
1. Turvallisuus, kriittiset raaka-aineet ja energia
Turvallisuutta lähestyttiin Ukrainan sodan, Venäjän vastaisten pakotteiden sekä kyberhyökkäyksiin varautumisen kautta. Puolustuksen lisäksi puheessa kuului strategisen autonomian, kriisinkestävyyden ja Euroopan energiatuotannon omavaraisuuden teemat. Von der Leyen korosti energiajärjestelmän kehittämistä, kriittisten raaka-aineiden saatavuutta sekä sähköverkkojen rakentamista.
Komissiolla on käynnissä kriittisiä raaka-aineita koskettavia projekteja, kuten kriittisten raaka-aineiden keskuksen (Critical Materials Centre) perustaminen. Lisäksi Von der Leyen mainitsi puheessa ehdotuksen uudesta eurooppalaisesta järjestelmästä kriittisten raaka-aineiden yhteishankintoihin ja varastointiin (European Corporation on Critical Raw Materials)
Itä- ja Pohjois-Suomen alueella on runsaasti kaivannais- ja mineraalialan toimintaa. Alueen toimijat ovatkin korostaneet tulevaan kriittisten raaka-aineiden keskukseen liittyen, että on tärkeää, että tulevan keskuksen toiminnassa otetaan huomioon Pohjoisten harvaan asuttujen alueiden (Northern Sparsely Populated Areas, NSPA) erityispiirteet. Näihin lukeutuvat esim. paikalliset ekosysteemit, huomioiden myös pienemmät toimijat, kuten kunnat ja korkeakoulut, sekä haasteet liittyen harvaan asutun alueen infrastruktuuriin, saavutettavuuteen ja alhaiseen väestötiheyteen.
Myös Itä- ja Pohjois-Suomelle keskeinen teema, rajaturvallisuus, nostettiin puheessa esiin. Rajaturvallisuus on puhuttanut EU:ssa itärajan alueita koskevan, alkuvuodesta 2026 julkaistun tiedonannon myötä.
2. Teknologinen innovointi ja kilpailukyky vahvistavat Euroopan suvereniteettia
Odotettavasti puheen yksi keskeisistä teemoista oli tekoäly. Von der Leyen painotti sen hyödyntämistä ihmislähtöisestä näkökulmasta sekä korosti EU:n teknologisen suvereniteetin vahvistamista. Riippumattomuus voidaan saavuttaa vahvan eurooppalaisen TKI-toiminnan kautta.
Esimerkkinä eurooppalaisesta menestystarinasta komission puheenjohtaja nosti esiin suomalais-puolalaisen Iceye -avaruusteknologiayrityksen, ja vilahtipa Kainuussa sijaitseva Lumi-supertietokonekin taustalla kuvissa. Nämä esimerkit osoittivat innovaatioiden merkityksen koko Euroopan kilpailukyvylle.
Puheessa painotettiin korkealaatuisten teknologioiden käyttöönottoa, inhimillisyyttä ja varovaisuutta tekoälyn käyttöönotossa sekä teknologian ja digitaalisten ratkaisujen merkitystä Euroopan kilpailukyvylle. Komissio jatkaa sisämarkkinoiden toiminnan edistämistä, investointiympäristön kehittämistä sekä yritysten toimintamahdollisuuksien laajentamista.
Itä- ja Pohjois-Suomen harvaan asuttujen alueiden kannalta digitaaliset ratkaisut tarjoavat laajoja mahdollisuuksia. OECD:n vuoden 2025 raportin mukaan pitkät etäisyydet ja haja-asutus korostavat digitaalisen infrastruktuurin merkitystä, sillä se mahdollistaa esimerkiksi etätyön ja opiskelun. Lisäksi puheessa tuotiin esiin, että yhdessä Euroopan investointipankin kanssa komissio tulee investoimaan vuosien 2026-2027 aikana 10 miljardia euroa bioteknologiaan ja biotieteisiin, jotka ovat osa IP-alueen älykkään erikoistumisen strategiaa.
3. ”Investoimme alueille, jotta jokaisella on oikeus jäädä”, von der Leyen lupasi
Vuonna 2027 vietetään Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin 10-vuotisjuhlaa. Juhlavuoden hengessä Von der Leyen lupasi jatkaa investointeja alueille, jotta jokaisella on tosiasiallinen ”oikeus jäädä”. Tällä hän viittasi keväällä 2026 julkaistuun ”Right to Stay” -strategiaan, jonka mukaan EU-kansalaisilla tulee olla keskittämispolitiikan sijaan oikeus elää, työskennellä ja rakentaa tulevaisuutensa siellä, missä he haluavat.
The Right to Stay -strategia on NSPA-alueille keskeinen, sillä se tukee harvaan asuttujen ja demografisesti haastavien alueiden edellytyksiä säilyttää ja houkutella asukkaita sekä vahvistaa niiden mahdollisuuksia kehittyä elinvoimaisina alueina.
Lisäksi puheessaan von der Leyen kertoi eurooppalaisen hoivasopimuksen (European Care Deal) käynnistämisestä. Hän myös puhui tekoälyn tuomista mahdollisuuksista terveydenhuollon alalla.
Tällaisilla ratkaisuilla voidaan vastata demografiseen muutokseen liittyviin haasteisiin, kuten muuttotappioon ja väestön ikääntymiseen, jota Itä- ja Pohjois-Suomessakin parhaillaan kohdataan.
4. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on tärkeintä alueilla
Ilmastoteeman yhteydessä Ursula von der Leyen nosti esille kesän 2026 laajat metsäpalot ja Eurooppa koetelleet lämpöaallot. Lisäksi hän kertoi uudesta ilmastovakuutusallianssista (Climate Insurance Alliance), jonka tarkoituksena on auttaa kattamaan vakuutusten puutetta ja estää se, että jäsenvaltion pitäisi viime kädessä maksaa ilmastonmuutoksen aiheuttamat vahingot yksin. Hän myös painotti, että ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja sopeutumistoimia tulisi edistää samanaikaisesti.
Von der Leyenin lähestymistapa ilmastoresilienssiin oli kokonaisvaltainen. Hän totesi huomion kiinnittyvän alueelliselle tasolle saakka, sillä siellä sopeutuminen on ”kaikkein tärkeintä”. Komissio tulee myös esittämään ilmastoresilienssille uuden viitekehyksen, jossa se tunnistaa ilmastonmuutoksen kannalta sata haavoittuvaisinta aluetta Euroopassa. Viitekehystä odotetaan julkaistavaksi lokakuun lopussa.
Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat ovat sitoutuneita sopeuttamistoimiin sekä uusien ratkaisujen kehittämiseen. Alueelta Lapin maakunta on aikaisemmin valittu mukaan EU:n ilmastonmuutokseen sopeutumisen missioon (EU Mission on Adaptation to Climate Change), jonka tavoitteena on tukea alueita varautumaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin vuoteen 2030 mennessä.
5. Suhteiden tiivistäminen Kanadaan kulminoituu arktiseen politiikkaan
Puheessaan von der Leyen julisti Kanadasta Euroopan unionin liitännäisjäsenen (associate member) maan pääministeri Mark Carney läsnäollessa. Liitännäisjäsenyyden on tarkoitus tiivistää yhteistyötä unionin ja Kanadan välillä etenkin teknologiassa, puolustuksessa, kriittisissä mineraaleissa, tekoälyssä sekä arktisessa politiikassa.
Kanada on Norjan ja Grönlannin lisäksi ollut osa EU:n arktista yhteistyötä jo pidempään. Nähtäväksi jää, miten esimerkiksi vielä tänä vuonna julkaistava arktisen politiikan päivitys painottaa Kanadan kanssa tehtävää yhteistyötä.
Keskustelua arktisen alueen resilienssistä ja kestävästä kasvusta tullaan jatkamaan lokakuussa myös Euroopan alueiden ja kaupunkien viikolla, jolloin NSPA-toimistot järjestävät aiheesta tapahtuman yhdessä Québecin ja Färsaarten kanssa.
Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto tulee keskustelemaan Québecin edustajien kanssa arktisen politiikan painopisteistä Euroopan alueiden ja kaupunkien viikolla lokakuussa 2026.
Von der Leyen piti puheensa kaksi päivää sen jälkeen, kun pääministeri Petteri Orpo isännöi Rovaniemellä 13.–14. syyskuuta EU-johtajien arktista huippukokousta. Kokouksessa Orpo on tuonut esiin, että jäänmurtajien pitäisi olla osana EU:n arktista strategiaa, jota ollaan parhaillaan päivittämässä.
Lisätiedot: