Pohjoiset harvaan asutut alueet -verkoston (NSPA) ohjausryhmä vieraili Brysselissä 24.–25. helmikuuta 2026. Verkoston 14 alueen edustajista koostuva 15-henkinen delegaatio yhdessä aluetoimistojensa kanssa osallistui kahden intensiivisen päivän ajan tapaamisiin keskeisten EU-toimijoiden kanssa aikana, jolloin unioni valmistelee neuvotteluja seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä (MFF).

Pohjoisten harvaan asuttujen alueiden asemaa tarkasteltiin useasta rinnakkaisesta EU-prosessista käsin. Keskustelunaiheet keskittyivät erityisesti NSPA-alueen korvamerkittyyn erityisrahoitukseen sekä EU:n arktisen politiikan päivitykseen. Lisäksi kansallisten ja alueellisten kumppanuussuunnitelmien (NRPP) valmistelu ja Euroopan komission tuleva Right to Stay -aloite toivat keskusteluihin laajemman kehyksen.

Right to Stay -aloite turvaamaan ihmisten oikeus päättää asuinpaikastaan

Alue- ja kaupunkipolitiikan pääosaston (DG REGIO) yksikönpäällikkö Kadri Uustal esitteli keskustelussa komission tulevaa Right to Stay -aloitetta, joka kytkeytyy suoraan NRPP-suunnitelmiin. Aloitteen tavoitteena on varmistaa, että Euroopan harvaan asutuilla alueilla asuvat ihmiset voivat elää, opiskella ja työskennellä omalla kotiseudullaan ilman, että heidän on muutettava suurempiin keskuksiin palvelujen tai mahdollisuuksien puutteen vuoksi. NSPA-alue nostettiin keskusteluissa selkeäksi esimerkiksi alueesta, jossa aloitteen merkitys on erityisen suuri. Aloite on siis oiva väylä nostaa pohjoisten harvaan asuttujen alueiden erityiskysymykset EU-valmisteluun jo varhaisessa vaiheessa.

Keskusteluissa tarkasteltiin aloitteen käytännön toteutusta: miten maantieteelliset kriteerit tulisi määritellä, miten EU:n analyysit ja data voidaan tuoda alueille helpommin hyödynnettäviksi ja miten jäsenvaltioiden hallitukset voivat paremmin integroida NRPP:ssä. Alueiden edustajat huomauttivat, että haasteet liittyvät usein enemmän kansalliseen valmisteluun kuin EU-tasoon.

Huoli NRPP:n epäselvistä koheesiotoimista ja rahoituksen kohdentamisesta

Vierailun keskusteluiden aikana nousi toistuvasti esiin keskeinen huoli NRPP:stä, missä ei ole selkeästi määritelty koheesiopolitiikan toimia. Komissaari Raffaele Fitton kabinetin edustaja Felicia Stanescu korosti, että NRPP:ssä tulee osoittaa, miten Suomi ja Ruotsi aikovat tukea NSPA-alueita, mutta komissio ei voi velvoittaa jäsenmaita sisällyttämään niihin erillisiä alueellisia ohjelmia (regional chapters). Esimerkiksi Ruotsissa hallituksen antama aikaikkuna NRPP:n kommentointiin on hyvin lyhyt, eikä alueille ole annettu tietoa siitä, miten niiden näkemykset huomioidaan jatkovalmistelussa.

Tämä epäselvyys siitä, mitkä toimet kuuluvat koheesiopolitiikan piiriin, vaikeuttaa rahoituksen kohdentumisen arviointia ja lisää riskiä, että varoja ohjautuu tarkoituksiin, jotka eivät tue kestävää aluekehitystä. Vaikka NSPA:lle ollaan tekemässä laissakin määritelty erityisrahoituksen korvamerkintä, ei tulevassa NRPP-asetuksessa ole mekanismia, joka varmistaisi riittävän rahoituksen ohjautumisen juuri näille alueille. Lisäksi NRPP mahdollistaa rahoituksen kohdentamisen esimerkiksi liikenne- tai puolustushankkeisiin, jolloin koheesiotavoitteet voivat jäädä taka-alalle.

Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulmasta tilannetta vaikeuttaa se, että Suomen kansallinen valmistelu ei ole edennyt. Päätöstä ohjelman koordinaatiovastuutahosta hallituksessa ei ole tehty, mikä estää valmistelun käynnistämisen ja heikentää alueiden mahdollisuuksia osallistua kumppanuusperiaatteen mukaisesti. Ruotsi on valmistelussa jo kansallisella tasolla selvästi pidemmällä.

Suomen pitää aloittaa kansallisen ohjelman valmistelu, tai muuten meille tulee vielä kova kiire. Kiire ei palvele kunnollista ja kumppanuudessa tehtyä alueellista valmistelua.

— Hanna Honkamäkilä, pääsihteeri, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Itä- ja Pohjois-Suomen 2028+ ohjelmakauden valmistelu

Pohjoisten alueiden piirteet mukaan arktiseen strategiaan

EU:n arktisen strategian päivityksen keskusteluun osallistui Euroopan parlamentin ulkoasiainvaliokunnan (AFET) jäsen Mika Aaltola, Ruotsin EU-edustuston arktisista kysymyksistä vastaava Andreas Magnusson, Norjan ulkoministeriön Olav Mydland sekä Euroopan politiikkaan keskittyvä ajatushautomo EPC:n arktisen työn vetäjä Maria Martisuite.

Keskusteluissa korostui tarve yhteiselle eurooppalaiselle arktiselle lähestymistavalle. Vahva puolustus rakentuu vahvojen pohjoisten yhteiskuntien varaan, infrastruktuuri-investoinnit ovat yhtä aikaa siviili ja turvallisuuspoliittisia ja EU:n on laajennettava näkökulmaansa arktisella alueella pelkän turvallisuuskehyksen ulkopuolelle. Myös NSPA:n edustajat alleviivasivat huolensa siitä, että arktinen politiikka kaventuu liiaksi puolustuskysymykseksi sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen kustannuksella.

EU:n politiikka pohjoisilla harvaan asutuilla alueilla on osoittanut kuinka koheesiopolitiikka vahvistaa sekä paikallista selviytymiskykyä että Euroopan laajempaa geopoliittista vakautta, erityisesti EU:n pohjoisella ja itäisellä rajalla. (Alueemme on välttämätön puhtaan teollisen siirtymän, kriittisten raaka-aineiden ja turvallisuuden kannalta.)

— Hanna Honkamäkilä

Parlamentin edustajilta vahva tuki NSPA-alueiden riittävän erityisrahoituksen turvaamiseen

Suomalaiset ja ruotsalaiset europarlamentaarikot ilmaisivat vahvan tukensa NSPA-alueille. Elsi Katainen korosti erityisrahoituksen puolustamista Suomen ja Ruotsin liittymissopimusten mukaisesti. Emma Wiesner painotti pk-yritysten roolia, sekä Horisontti Eurooppa -rahastoa ja kilpailukykyrahastoa (ECF) kilpailukyvyn rakentamisessa. Jonas Sjöstedt nosti esiin muun muassa budjetin läpinäkyvyyden ja valvonnan tarpeen. Sofie Eriksson kiteytti parlamentin viestin: alueilla on oltava paikka neuvottelupöydässä, koska niillä on paras ymmärrys paikallisista olosuhteista.

NSPA-ohjausryhmä tapasi Euroopan parlamentin varapuhemies Younous Omarjeen, joka on kotoisin EU:n syrjäisimmiltä alueilta (outermost regions), missä on saatu alueelle erityisrahoitusta samoin perustein kuin NSPA:lle. Omarjee korosti, että NSPA-alueet ja EU:n syrjäisimmät alueet jakavat monia samoja rakenteellisia haasteita ja tarvitsevat siksi jatkossakin kohdennettua EU-tukea. Hänen mukaansa syrjäisimpien alueiden ja NSPA-alueiden tulee toimia tiiviimmin yhteistyössä varmistaakseen riittävä rahoitus. 

Parlamentin näkökulmaa rahoituskehysneuvotteluihin lisäsi tapaaminen Euroopan parlamentin suurimman ryhmän, EPP:n jäsenen Siegfried Mureșanin kanssa, joka toimii yhtenä MFF 2028–2034 rahoituskehyksen pääraportoijista. Mureșan toi esiin, että komission budjettiesitys on valmisteltu liian kapeassa piirissä ja sisältää useita puutteita, jotka on korjattava parlamenttikäsittelyssä. Hänen mukaansa alueiden rooli on jäänyt NRPP:ssä liian heikoksi ja pelkkä maininta ”Regional Check” ei riitä. Alueiden osallistuminen kansallisten ja alueellisten kumppanuussuunnitelmien valmisteluun ja toteutuksiin on määriteltävä selkeästi, jotta se ei jää pelkäksi raksi ruutuun -tyyppiseksi ratkaisuksi. Mureșanin mukaan koheesiopolitiikan budjetti on määriteltävä tarkasti, jotta varoja ei ohjata muihin tarkoituksiin aluekehityksen kustannuksella. Alueilta toivottiin lisää vaikuttamistyötä ennen MFF:n väliraportin hyväksymistä toukokuussa.

Euroopan parlamentti ja Euroopan unionin neuvosto muodostamassa MFF-linjauksensa vuoden toisella puoliskolla

Ruotsin ja Suomen EU-edustustojen asiantuntijat Sara Colliander, Ilari Havukainen, ja Janne Uusivirta toivat esiin neuvoston tilannekuvan MFF-neuvottelujen etenemisestä. Neuvoston näkökulmasta alueiden rooli ei ole vahvistumassa. Jannen mukaan neuvottelut ovat teknisellä tasolla pitkällä, mutta budjetin tarkemmista euromääräisistä sisällöistä keskustellaan vasta myöhemmässä vaiheessa loppuvuodesta.

Lisätietoja:

NSPA-verkoston englanninkielinen artikkeli ohjausryhmän vierailusta