Euroopan komissio on julkaissut vuosittaisen Euroopan innovaatiosuorituskykyä mittaavan arviointinsa (European Innovation Scoreboard, EIS). Julkaisussa tarkastellaan EU:n innovointikykyä sekä jäsenmaiden välillä että EU:n naapurivaltioihin ja globaaleihin kilpailijoihin verrattuna. Innovointikykyä arvioidaan monipuolisesti mm. innovaatioihin vaikuttavien toimintaedellytysten, investointien, innovaatiotoiminnan sekä toiminnan vaikutusten näkökulmista. Kun jäsenmaiden innovointikykyä on verrattu EU:n keskiarvoon, on ne tämän perusteella voitu jakaa neljään eri kategoriaan.
Pohjoismaat menestyivät EU-maiden välisessä vertailussa erinomaisesti ja sijoittuivat kaikki nk. innovaatiojohtajien kategoriaan. Suomi oli vertailuissa kolmantena Tanskan ja Ruotsin jälkeen. Sen sijaan monet Itä- ja Etelä-Euroopan maat jäivät vertailussa jälkeen kärkisijoja pitävistä Pohjois- ja Länsi-Euroopan maista, mikä havainnollistaa EU:n sisäisiä maantieteellisiä eroja innovaatioihin liittyvässä suoriutumisessa.
Yleisesti ottaen EU:n innovointikyvyn kehityssuunta on kuitenkin ollut myönteinen. Tarkastelun perusteella kasvua on ollut havaittavissa 0,5 prosenttiyksikköä edellisvuoteen ja 10 prosenttiyksikköä vuoteen 2017 verrattuna.
Laajemmassa vertailussa EU sijoittuu viidenneksi globaaleihin kilpailijoihinsa nähden, joista kärkisijaa pitää Etelä-Korea. Tarkastelussa EU:n keskeisimmiksi kehityskohteiksi nimetään pienten ja keskisuurten yritysten välinen yhteistyö sekä tavaramerkkeihin liittyvät hakemukset.
Lisätietoja