Euroopan parlamentin budjetti-, aluekehitys- ja maatalousvaliokunnat (BUDG, REGI ja AGRI) julkaisivat 3. kesäkuuta parlamentin pohjaehdotuksen EU:n uudesta Kansallisesta ja alueellisesta kumppanuussuunnitelmista (National and Regional Partnership Plan, NRPP). Ehdotuksen takana ovat valiokuntien pääraportoijat Karlo Ressler (EPP), Andrey Novakov (EPP) ja Elsi Katainen (Renew). Yhteen kumppanuussuunnitelmaan ollaan yhdistämässä puolet EU:n vuoden 2028–2034 talouskehyksestä: koheesiopolitiikka, yhteinen maatalouspolitiikka (CAP), kalatalous, sisäasiat, rajavalvonta ja sosiaalipolitiikka.
Se pohjautuu Euroopan komission vuoden 2025 heinäkuussa esittämään NRPP-ehdotukseen, joka uudistaa merkittävän osan EU:n monivuotisesta rahoitusohjelmasta. Valiokuntien europarlamentaarikot voivat jättää muutosehdotuksia 16.6.2026 saakka. Tämän jälkeen pohjaehdotus etenee valiokuntien äänestykseen, ja myöhemmin koko Euroopan parlamentin täysistunnon käsiteltäväksi.
Uudelle rahoitusmallille satoja muutosehdotuksia
BUDG-valiokunnan pääraportoija Ressler korosti puheenvuorossaan valiokuntien yhteiskokouksessa NRPP:n poikkeuksellista laajuutta. Komission ehdotus herättää parlamentin mukaan huolta kestävästä taloudenhoidosta ja parlamentin roolista. Muutosehdotuksissa korostuu muun muassa seuraavia kohtia:
- Halu vahvistaa horisontaalista kumppanuusmallia, missä alue- ja paikallisviranomaisilla on aidosti rooli NRPP:n täytäntöönpanossa.
- Parlamentin muutokset delegoiduina säädöksinä, jotta sen rooli laajassa kokonaisuudessa säilyy vahvana.
- Jäsenvaltion NRPP:ssä osoitetusta EAKR‑rahoituksesta vähintään 11 % on kohdennettava alue‑ ja kaupunkikehityksen strategioihin kansallisten hankkeiden sijaan
Huolena vastakkainasettelu sekä vallan keskittäminen harvoille
REGI-valiokunnan pääraportoija Novakov nosti esiin valmistelujen aikana kuultujen lukuisten alueiden ja eri sektoreiden toimijoiden yhtenäisen sanoman: ”varmistakaa, että komission ehdotus ei keskitä kaikkea valtaa ja varoja muutaman henkilön käsiin”. Tämän myötä parlamentin ehdotuksessa on periaate monitasoisesta hallinnosta ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamisesta paikallisten viranomaisten osallistamisessa. Lisäksi Novakov korosti, kuinka emme voi odottaa tulevalta koheesiopolitiikalta enemmän tuloksia ja vaatimuksia, jos annamme sille vähemmän resursseja.
AGRI-valiokunnan pääraportoija Katainen nosti esiin, kuinka yksi kansallinen kirjekuori johtaa vastakkainasetteluun, sisämarkkinoiden vääristämiseen ja rahoituksen uudelleenkansallistamiseen. Parlamentti ehdottaa maatalous- ja kalataloussektorissa korvamerkintöinä muun muassa 10 % nuorille viljelijöille, 35 % ympäristö- ja ilmastotoimille, sekä maaseudun kehittämisestä 5 % Leader-rahoitukseen. Lisäksi yhteisessä maatalouspolitiikassa tulee säilyttää kahden pilarin järjestelmä.
NSPA-korvamerkintä ja itäiset raja-alueet mainittu pohjaehdotuksessa
Pohjaehdotuksessa on lisäys NSPA-alueille korvamerkitystä rahoituksesta, mikä on poliittisesti tärkeä signaali verkostomme onnistuneesta edunvalvonnasta. Pohjoisille harvaan asutuille alueille (NSPA) ja syrjäisimmille alueille ehdotetaan 2,12 miljardia euroa, mikä vastaa noin 42 euroa asukasta kohden vuodessa. Suomen osuudeksi tämä tekisi noin 380 miljoonan euron korvamerkittyä lisäystä rahoitusosuuteemme. Ehdotettu rahoituksen taso ei ole vielä riittävä pysymään inflaation perässä, joten vaikuttamistyötä neuvotteluissa on jatkettava kokonaistason nostamiseksi.
NRPP‑pohjaehdotus sisältää useita lisäysehdotuksia, joilla unionin itäisen ulkorajan erityistilanne tuodaan osaksi kokonaisuutta. Ehdotuksessa nostetaan muun muassa ennakkomaksun taso 20 prosenttiin niille jäsenvaltioille, joilla on EU:n itärajaa. Lisäksi parlamentti esittää kohdennettua rahoitusta rajaseudun infrastruktuurin ja yhteyksien parantamiseen sekä mahdollisuutta erilliseen CAP‑tukeen näille alueille.
Parlamentin pohjaehdotus on meille tärkeä välietappi edunajamistyössämme. NSPA:n euromääräisen korvamerkinnän säilyttäminen ja itäisten raja-alueiden näkyvämpi maininta antavat toivoa tuleviin keskusteluihin. Kolmikantaneuvottelut tulevat instituutioiden erilaisten näkemysten myötä olemaan historian vaikeimmat.
Teemme aluetoimistossa parhaamme, jotta maakuntiemme realiteetit ja yhteiset tarpeet tulevat huomioiduiksi keskeisten poliitikkojen ja virkahenkilöiden valmistelutyössä. NSPA‑rahoituksen on vielä noustava inflaatiokorjatulle tasolle, sillä parlamentin ehdottama summa ei vastaa seuraavan monivuotisen rahoituskauden kustannustasoa.
-Kari Aalto, johtaja, Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto.