FI

|

EN

Vaikuttaminen EU:n seuraavaan seitsenvuotiseen rahoituskauteen kiivaimmillaan

Säännöllinen Itä- ja Pohjois-Suomen johtoryhmän vaikuttamismatka Brysselissä selkeytti maakunnillemme viimeisimmän tilannekuvan EU:n seuraavan seitsenvuotisen rahoituskauden (monivuotinen rahoituskehys MFF 2028-2034) valmistelusta.

Vaikuttamismatkan pääviesti koski NSPA-rahoitusta: Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien keskeisenä prioriteettina on, että pohjoisten harvaan asuttujen alueiden NSPA-rahoitus palautetaan EU:n tulevaan rahoituskehykseen. NSPA-alueiden erityispiirteiden täysimääräinen huomioiminen on oltava Suomen EU‑neuvottelukannan ja kansallisen ohjelmavalmistelun sitova lähtökohta. Alueiden rooli tulee turvata omalla luvullaan kansallisessa ja alueellisessa kumppanuussuunnitelmassa (NRPP), jotta rahoitus kohdentuu vaikuttavasti ja tukee koko Suomen kilpailukykyä ja kestävää kasvua.

Lisäksi tämä erityistuki on kirjattu Suomen EU-liittymissopimukseen juridisesti Itä- ja Pohjois-Suomen seitsemälle maakunnalle, ja se on tärkeä koko maan elinvoimalle. Keskusteluissa esiin nousseen tuoreimman arvion mukaan tuki voisi nykyarvossa tuottaa Suomelle noin 500 miljoonan euron lisäsaannon, mikä kuvaa sen taloudellista painoarvoa. Rahoituksella on tärkeä merkitys NSPA-alueelle, jossa yksityisen pääoman liikkeelle saaminen on rakenteellisesti haastavampaa ja joissa pysyvät olosuhdehaitat vaikuttavat alueen kilpailukykyyn ja liiketoiminnan edellytyksiin.

Maakuntajohtajien mukaan pitkäjänteinen EU-tuki on ollut Itä- ja Pohjois-Suomessa poikkeuksellisen vaikuttavaa. Sen avulla on vauhditettu talouskasvua, tehty merkittäviä TKI-panostuksia ja mahdollistettu yritysten investointeja alueellisesti haasteellisessa toimintaympäristössä. NSPA-rahoituksella tuettava alueellisten ja sosioekonomisten erojen kaventaminen on investointi kestävämpään, koko Suomen kilpailukykyyn.

Brysselin lisäksi vaikuttamista tehdään paljon kotimaassa. Itä‑ ja Pohjois‑Suomen maakunnat ovat yhdessä korostaneet, että tulevan rahoituskauden ratkaisut tehdään nyt, ja Suomen hallituksella on keskeinen vastuu varmistaa alueidemme asema EU‑valmistelussa.  

Tiivistahtisen vierailun aikana tavattiin seuraavia henkilöitä:

  • MEP Ville Niinistö – keskeinen neuvottelija vihreiden ryhmässä seuraavan ohjelmakauden valmistelussa.
  • MEP Aura Salla ja MEP Sirpa Pietikäinen – Suurimmalta parlamentaariselta ryhmältä EPP:ltä ymmärrystä pohjoisten alueiden erityistarpeiden huomioimisesta.
  • MEP Andrey Novakov ja MEP Elsi Katainen – parlamentin pääneuvottelijat koheesiopolitiikan ja maatalouspolitiikan osalta.
  • DG BUDG Franck Conrad – tapaaminen budjettipääosaston johdon kanssa tarjosi arvokkaan näkymän NRPP:n valmisteluun.
  • Suomen EU‑edustusto Ilari Havukainen – tilannekatsaus koheesiopolitiikan ja NRP‑neuvottelujen etenemisestä jäsenmaiden näkökulmasta. Suurlähettiläät aloittivat juuri keskustelut Kansallisista ja alueellisista kumppanuussuunnitelmista. Neuvostolta tulossa kesällä osittainen yleisnäkemys.

Kukaan ei perinteisesti lupaa mitään – eivätkä vielä voikaan – mutta tapaamisten jälkeen sai rauhoittuneen mielen. Suomea edustavat europarlamentaarikot ja komission edustajat ymmärtävät hyvin pohjoisten harvaan asuttujen alueiden erityistuen merkityksen

– Riikka Pirkkalainen, maakuntajohtaja, Kainuun liitto