EU:n kilpailukykyrahastoa (European Competitiveness Fund, ECF) koskeva Euroopan parlamentin teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan (ITRE) pohjaehdotus julkaistiin 21. huhtikuuta. Ehdotuksen takana ovat parlamentin esittelijät Christian Ehler (EPP) ja Dan Nica (S&D). Julkaisu pohjautuu Euroopan komission heinäkuussa julkaisemaan ehdotukseen.
Pohjaehdotus korostaa tarvetta vahvistaa yhteyttä Horisontti Euroopan ja kilpailukykyrahaston välillä, jotta tutkimustulokset siirtyisivät tehokkaammin käytäntöön ja markkinoille. Samalla Horisontti Eurooppa halutaan säilyttää itsenäisenä ja tutkimuslähtöisenä ohjelmana. Ratkaisuksi esitetään muun muassa uusia “Pathway Actions” -toimia, jotka loisivat selkeämmän polun Horisontti–hankkeiden tutkimustulosten skaalaamiseen ja kaupallistamiseen.
Kilpailukykyrahaston neljään politiikkaikkunaan ehdotetaan myös seuraavia muutoksia:
1. Energiainfrastruktuuri, teollisuuden vähähiilisyys ja puhtaat teknologiat (Energy Infrastructure, Industrial Decarbonisation and Clean Technology)
Ensimmäisessä politiikkaikkunassa on nostettu uutena elementtinä esiin energiainfrastuktuuri, korostaen energian keskeistä roolia kilpailukyvylle. Raportin mukaan korkeat ja epävakaat energiahinnat heikentävät Euroopan taloutta, investointien ennakoitavuutta ja teollisuuden asemaa. Kyse on rakenteellisesta haasteesta, joka vaikuttaa investointeihin, kustannuksiin ja sijoittumiseen. Samalla energiasiirtymä on keskeinen osa EU:n teollisuus- ja ilmastopolitiikkaa. Tämä on tärkeää myös Itä- ja Pohjois-Suomelle, jossa tuotetaan 66,5 % koko maan uusiutuvasta energiasta ja maakunnissa sijaitsee runsaasti puhtaan teollisuuden investointisuunnitelmia. Energia-infrastruktuurin kehittäminen vahvistaa alueen investointiympäristöä ja teollista kasvua.
2. Terveys, bioteknologia ja kestävä vauraus (Health, Biotechnology and Sustainable Prosperity)
Toisessa ikkunassa keskeinen muutos on biotalouden jääminen pois, vastoin komission alkuperäistä ehdotusta. Tämä on merkittävää Suomelle sekä Itä- ja Pohjois-Suomelle, jossa biotalous on keskeinen elinkeino. Alueella metsät kattavat noin 77 % pinta-alasta (13,5 miljoonaa hehtaaria), ja metsäbiotalous työllistää yli 26 000 henkilöä. Tästä näkökulmasta biotalouden vahvempi huomioiminen olisi alueelle tärkeää. Kyseessä on kuitenkin vasta pohjaehdotus, ja biotalouden rooli voi vielä vahvistua jatkoneuvotteluissa neuvoston kannan muotoutuessa, sillä biotalousstrategiat ovat monille jäsenvaltioille, Suomi mukaan lukien, keskeisiä.
3. Digitaalinen infrastruktuuri ja digitaalinen johtajuus (Digital Infrastructure and Agile Digital Leadership)
Kolmas ikkuna keskittyy digitaaliseen kehitykseen, joka on keskeinen osa EU:n kilpailukykyä ja strategista autonomiaa. Itä- ja Pohjois-Suomessa on vahvaa teknologia- ja innovaatio-osaamista, ja on tärkeää, että alueen toimijat pääsevät mukaan kilpailukykyrahaston tuomiin uusiin rahoitusmahdollisuuksiin.
4. Kriittiset raaka-aineet, turvallisuus, puolustusteollisuus ja avaruus (Critical Raw Materials, Security, Defence Industry, and Space).
Neljännessä ikkunassa kriittiset raaka-aineet nostetaan uutena elementtinä esiin, erityisesti muuttuneessa geopoliittisessa tilanteessa keskeisiksi nousseiden turvallisuus- ja puolustusteemojen rinnalla. Kriittisten raaka-aineiden asetuksen mukaisesti komissio on julkaissut listan hankkeista EU:n strategisten raaka-aineiden omavaraisuuden vahvistamiseksi. Itä- ja Pohjois-Suomesta listalle valittiin seuraavat kaivannaisalan hankkeet: AA Sakatin monimetalliesiintymä Sodankylässä, Terrafamen hanke Sotkamossa sekä Keliberin litiumkaivos ja jalostamo Kokkolassa. Painopisteen vahvistaminen tukee omavaraisuutta, voi houkutella investointeja ja vahvistaa alueen asemaa eurooppalaisissa arvoketjuissa.
Pathway Actions: ehdotus konkreettisista toimista kilpailukykyrahaston ja Horisontti Euroopan yhdistämiselle
Ehdotuksessa on esitetty Horisontti Euroopan “Pathway Actions” -toimia, jotka toimisivat siltarahoituksena Horisontti Euroopan ja ECF:n välille. Niiden tarkoituksena olisi viedä Horisontti-hankkeiden tuloksia eteenpäin, esimerkiksi käyttöönottoon, kaupallistamiseen, skaalaamiseen ja standardointiin, ja luoda selkeä putki tutkimuksesta markkinoille.
Toteutus on kuitenkin ratkaisevaa: toimien pitäisi aidosti helpottaa sitä, että tutkimustulokset saadaan käyttöön ja markkinoille, sekä tarjota yksinkertainen ja ennakoitava rahoituspolku ilman, että ne lisäävät hallinnollista monimutkaisuutta. On myös hyvä huomioida, että “Pathway Actions” -toimien lopullinen muoto, tai niiden sisällyttäminen kokonaisuuteen, voi vielä muuttua, sillä ehdotus käy läpi valiokuntakäsittelyn ja täysistunnon äänestyksen ennen neuvotteluja jäsenmaiden kanssa.
Seuraavat askeleet:
Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan (ITRE) europarlamentaarikot voivat jättää muutosehdotuksia Ehlerin ja Nican pohjaehdotukseen 11. toukokuuta saakka. Seuraavaksi kokonaisuus etenee ITRE-valiokunnan äänestykseen, minkä jälkeen kilpailukykyrahastoa käsitellään Euroopan parlamentin täysistunnossa Strasbourgissa, jolloin parlamentin kanta kokonaisuuteen muodostuu. Samanaikaisesti neuvosto valmistelee omaa kantaansa (osittainen yleisnäkemys) komission esitykseen. Kun neuvosto ja Euroopan parlamentti ovat muodostaneet omat kantansa, siirrytään trilogeihin eli kolmikantaneuvotteluihin. Trilogien tarkka aloitusajankohta riippuu siitä, milloin sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat saaneet omat kantansa valmiiksi.
Tekstin on kirjoittanut Itä- ja Pohjois-Suomen EU toimiston TKI-politiikan erityisasiantuntija Unna Löppönen