Euroopan komissio on julkaissut uuden toimintasuunnitelman parantaakseen EU:n kykyä ehkäistä ja hallita kasvavia drooneihin liittyviä turvallisuusuhkia. Viime vuosina unionin alueella on nähty toistuvasti tilanteita, joissa drooneja tai sääpalloja on käytetty ilmatilan häirintään, kriittiseen infrastruktuurin tarkkailuun tai raja-alueiden tiedusteluun. Itä- ja Pohjois-Suomen pitkä ulkoraja Venäjän kanssa tekee alueesta erityisen tärkeän osan uutta toimintasuunnitelmaa. Alueella on vahvaa turvallisuusosaamista ja teknologiayrityksiä, joilla on valmiuksia kehittää ja skaalata drooniteknologiaa.
Komission toimintasuunnitelma rakentuu neljän prioriteetin varaan:
- varautumisen kehittäminen
- droonien havaitsemiskyvyn parantaminen
- jäsenmaiden reagointitoimien koordinointi
- EU:n puolustusvalmiuden vahvistaminen
Varautumisen kehittäminen ja kriittisen infrastruktuurin suojaaminen
Droonisuunnitelma keskittyy siviiliturvallisuuteen, mutta se tukee myös puolustussektorin työtä ja pyrkii tiivistämään siviili- ja sotilasviranomaisten välistä yhteistyötä. Komissio haluaa edistää eurooppalaisen drooniteollisuuden kasvua ja varmistaa, että EU:lla on käytössään omia luotettavia ratkaisuja droonien vastaisissa toimissa. Suunnitelmassa komissio laatii kriittisen infrastruktuurin suojaamiseen liittyvät ohjeistukset infrastruktuurin ylläpitäjille, käynnistää merivalvontaa tukevia pilottihankkeita ja tarjoaa jäsenmaille tukea korkealla lentävien kohteiden havaitsemiseen.
Pilottihankkeissa tarkastellaan esimerkiksi Itämeren ja arktisen alueen erityistarpeita. Näillä alueilla sijaitseva merenalainen infrastruktuuri, energiayhteydet ja kaapeliverkot ovat keskeisiä sekä turvallisuuden että huoltovarmuuden kannalta ja olleet viimeaikoina alttiita drooni‑ ja hybridivaikuttamiselle.
5G verkot havaitsemiskyvyn parantamisen ratkaisuksi
Komissio esittää uusia tapoja jäsenmaille drooniuhkiin varautumiseen. Toimintasuunnitelmaan sisältyy muun muassa eurooppalaisen droonitorjunnan osaamiskeskuksen perustaminen, teollisuuden alan yhteinen foorumi tuotannon skaalaamiseksi ja sertifiointimalli drooniturvallisuusjärjestelmille. Lisäksi komissio valmistelee muuttuneeseen turvallisuustilanteeseen erillistä sääntelypakettia päivittääkseen siviilidrooneja koskevat säännöt. Droonimarkkinoille tulee EU-tasoinen luotettavuusmerkintä.
5G-verkot asetetaan suunnitelmassa tärkeään osaan droonien tunnistamisessa ja luomaan reaaliaikainen jäsenmaiden rajat ylittävä tilannekuva ilmatilasta. Komissio avaa haun jäsenmaille ja teollisuudelle tarkempien ja viiveettömien 5G-pohjaisten ratkaisujen pilotointiin. Suomen itärajalla tällaiset teknologiat voivat tarjota keinoja tunnistaa ja torjua droonien luvattomia rajanylityksiä.
Jäsenmaiden reagointitoimien koordinointi ja tekoälyteknologia
Ensisijainen drooniuhkiin vastaaminen on jäsenmailla itsellään, mutta komissio haluaa tukea niitä yhteishankinnoilla ja teknologian kehittämisellä. Toimintasuunnitelmassa esitetään tekoälypohjaisen komentokeskuksen kehittämistä droonitorjuntaan, EU-tasoisen nopean reagoinnin joukon perustamista ja vuosittaisen droonitorjuntaharjoituksen järjestämistä. Nämä toimet laajentavat maiden välistä yhteistoimintaa ja mahdollistavat nopeamman reagoinnin rajat ylittäviin tilanteisiin.
EU:n puolustusvalmiuden vahvistaminen ja teollinen yhteistyö
Komissio haluaa vahvistaa eurooppalaista drooniekosysteemiä, nopeuttaa puolustusteknologioiden kehitystä ja tukea massatuotannon käynnistämistä. Työ toteutetaan yhteistyössä muun muassa Ukrainan drooniallianssin sekä muiden EU:n puolustusvalmiutta koskevien aloitteiden kanssa. EU:n rahoitusohjelmat, kuten Horisontti Eurooppa ja Euroopan puolustusrahasto ovat jo tukeneet droonien ja droonitorjunnan kehitystyötä. Jäsenmaiden rahoitusta jatketaan myös muiden puolustusteollisuuden ohjelmien kautta.
Seuraavaksi komissio aloittaa keskustelut jäsenmaiden, parlamentin ja teollisuuden toimijoiden kanssa suunnitelman toteuttamisesta.
Lisätietoja:
Toimintasuunnitelma droonien turvallisuuteen ja droonitorjuntaan