Kuva: CY2026EU
Kypros aloitti Euroopan unionin neuvoston kiertävän puheenjohtajuuden 1. tammikuuta 2026 ja johtaa neuvoston työskentelyä kesäkuun loppuun saakka. Puolivuotiskautensa motoksi Kypros on valinnut ”Autonominen ja maailmalle avoin EU”. Tämä linjaus sekä sitä tukeva työohjelma ohjaavat kokousten valmistelua ja päätöksentekoa neuvoston kaikilla tasoilla.
Kyproksen puheenjohtajuuskausi käynnistyi hetkenä, joka vaatii unionilta erityistä yhtenäisyyttä ja strategista suuntaa. EU:n on kyettävä toimimaan sekä kumppaneiden kanssa että tarvittaessa itsenäisesti aikana, jolloin geopoliittinen epävarmuus ja useat kriisit koettelevat kansainvälistä järjestystä. Kyproksen mukaan autonomia ei tarkoita eristäytymistä, vaan EU:n kykyä tehdä johdonmukaista ja ennakoivaa politiikkaa.
Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulmasta Kyproksen puheenjohtajuuskauden painopisteet ovat hyvin relevantteja. Esimerkiksi EU:n ulkorajojen vahvistaminen, hybridiuhkiin varautuminen ja kriittisen infrastruktuurin suojaaminen ovat keskeisiä teemoja sekä Kyprokselle että Suomen pohjoisille ja itäisille rajaseuduille, joilla turvallisuusympäristö on muuttunut. Kyproksen maantieteellinen asema unionin reunalla tekee työohjelman painotuksista sille luontevia. Linjaukset ovat hyvin yhteneväisiä myös EU:n pohjoisella reuna-alueella sijaitsevan Itä- ja Pohjois-Suomen tarpeiden kanssa.
Yhtä lailla Kyproksen korostama alueellinen saavutettavuus, kuten digitaalisten ja liikenneverkkojen kehittäminen, energiayhteyksien vahvistaminen ja huoltovarmuuden parantaminen, vastaa suoraan harvaan asuttujen pohjoisten alueiden elinvoiman ja yritysten toimintaedellytysten vahvistamiseen liittyviin tavoitteisiin. Samalla Kyproksen painotus sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen ja palvelujen saavutettavuuteen tukee Itä- ja Pohjois-Suomen pyrkimyksiä kaventaa alueellista eriytymistä ja turvata koulutuksen ja peruspalvelujen saatavuus.
On lisäksi merkittävää, että Kypros korostaa ohjelmassaan koheesiopolitiikkaa, mikä tukee harvaan asuttujen alueiden rahoitusinstrumentteja. Tämä vahvistaa edunajoamme rahoituskehysneuvotteluissa Suomen liittymissopimukseen perustuvan alueellisen erityisrahoituksen jatkamiseksi. Seuraavissa ohjelman painopistekappaleissa aukaistaan tiivistetysti, miten Kyproksen ohjelma konkretisoi näitä teemoja ja miten ne heijastuvat EU-politiikan valmisteluun puheenjohtajuuskauden aikana.
Autonomia turvallisuuden, puolustusvalmiuden ja varautumisen kautta
Kypros korostaa EU:n kykyä suojata kansalaisiaan ja toimia johdonmukaisesti muuttuneessa turvallisuusympäristössä. Puheenjohtajuuskaudella edistetään puolustusvalmiutta, kriittisen infrastruktuurin suojaa ja transatlanttista yhteistyötä sekä vahvistetaan varautumista hybridiuhkiin ja ilmaston aiheuttamiin kriiseihin. Turvallisuuteen liittyvät myös muuttoliikkeen hallinta, sisäiset uhat ja demokratian suojaaminen, joita Kypros vie eteenpäin EU:n valmiusstrategian ja demokratiapaketin kautta.
Lisäksi puheenjohtajamaa haluaa torjua syrjintää ja vihapuhetta sekä vahvistaa EU:n rasisminvastaisia toimia, mikä tukee unionin sisäistä vakautta. Kokonaisuutena Kypros pyrkii vahvistamaan EU:n kriisinkestävyyttä tilanteessa, jossa turvallisuusuhat ovat monimuotoistuneet.
Autonomia kilpailukyvyn kautta
Kypros painottaa kilpailukyvyn vahvistamista selkeällä sääntely-ympäristöllä, sisämarkkinoiden toimivuudella ja innovaatioiden edistämisellä. Tavoitteena on turvata kriittisten raaka-aineiden saatavuus, vahvistaa puhtaan teknologian toimitusketjuja ja vähentää energiahaavoittuvuuksia. Lisäksi kehitetään pääomamarkkinoita ja investointiunionia, jotta yksityiset varat ohjautuvat tehokkaammin tuottaviin investointeihin.
Alueellista saavutettavuutta halutaan ohjelmassa parantaa reuna-alueilla ja saarilla digitaalisten ja liikenneverkkojen sekä energiayhteyksien kautta. Samalla Kypros korostaa digitaalista suvereniteettia, tekoälyä ja kyberturvallisuutta EU:n tulevaisuuden kilpailukyvyn kannalta. Puheenjohtajuuskausi pyrkii näin vahvistamaan EU:n taloudellista omavaraisuutta ja vähentämään riippuvuutta ulkopuolisista toimijoista.
Autonomisesti avoin maailmalle
Kypros haluaa vahvistaa EU:n roolia globaalina toimijana syventämällä yhteistyötä lähialueilla, tukemalla Ukrainaa ja monipuolistamalla kauppakumppanuuksia. Tavoitteena on vahvistaa sääntöpohjaista järjestelmää ja EU:n kykyä vastata kansainvälisiin kriiseihin. Global Gateway -strategian kautta edistetään strategisia investointeja ja kumppanimaiden resilienssiä, mikä vahvistaa EU:n vaikutusvaltaa. Lisäksi Kypros pyrkii tiivistämään suhteita Välimeren alueen ja Lähi-idän kumppaneihin, mikä on sille geopoliittisesti luontevaa. Kokonaisuutena tavoitteena on rakentaa EU:sta entistä yhtenäisempi ja strategisempi toimija globaalissa kilpailussa.
Arvoihin nojaava autonominen unioni, joka ei jätä ketään jälkeen
Kypros korostaa oikeusvaltiota, sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja yhdenvertaisia mahdollisuuksia. Tavoitteena on torjua köyhyyttä, parantaa asumisen kohtuuhintaisuutta ja vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia. Puheenjohtajuuskaudella edistetään Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin toimeenpanoa, osaamisunionia sekä terveydenhuollon resilienssiä ja lääkkeiden saatavuutta.
Lisäksi Kypros painottaa sosiaalisen koheesion vahvistamista, jotta alueelliset ja yhteiskunnalliset hyvinvointierot kaventuvat. Erityistä huomiota kiinnitetään maa‑ ja kalatalouden toimijoiden asemaan ja heidän sosiaaliseen ja taloudelliseen turvaansa. Puheenjohtajamaa haluaa varmistaa, että kansalaisilla on osaamista vastata vihreän ja digitaalisen siirtymän vaatimuksiin, mikä tukee EU:n pitkän aikavälin kilpailukykyä ja sosiaalista vakautta. Painopiste heijastaa Kyproksen tavoitetta rakentaa unioni, joka ei jätä ketään jälkeen.
Autonomisen unionin monivuotinen rahoituskehys
Kyproksen puheenjohtajuuden viimeinen autonomian painopiste keskittyy vakaaseen ja riittävään rahoituspohjaan. Monivuotinen rahoituskehys 2028–2034 toimii unionin pitkän aikavälin suunnitelmana, jonka avulla poliittiset tavoitteet muutetaan konkreettisiksi toimiksi. Uuden budjetin tulee yhtä aikaa mahdollistaa laajentuminen ja vahvistaa EU:n valmiuksia suojella etujaan, vähentää strategisia riippuvuuksia, lisätä kilpailukykyä ja vastata nopeasti kriiseihin.
Kypros pyrkii edistämään rahoituskehysneuvotteluja rakentavasti ja läpinäkyvästi, jotta jäsenmaiden yhteiset prioriteetit heijastuvat tasapainoiseen kokonaisuuteen. Tavoitteena on viedä eteenpäin kaikkia MFF:ään liittyviä lainsäädäntöhankkeita ja valmistella neuvottelut, jotka antavat suunnan Eurooppa-neuvoston päätöksenteolle. Tavoitteena on varmistaa, että rahoituskehys voidaan hyväksyä ajoissa ja että se tarjoaa unionille vakaat puitteet toimia strategisesti koko seuraavan vuosikymmenen ajan.
EU:n neuvoston puheenjohtajuudet toimivat kolmen maan ”trioina”, jotka laativat yhteisen 18 kuukauden ohjelman ohjaamaan neuvoston pitkäjänteistä työskentelyä. Kukin maa valmistaa tämän pohjalta oman kuuden kuukauden ohjelmansa. Nykyisen trion muodostavat Puola, Tanska ja Kypros. Heinäkuussa 2026 trio vaihtuu, ja seuraava kolmen puheenjohtajamaan ryhmä aloittaa Irlannin johdolla, jota seuraa Liettua ja Kreikka.
Lisätietoja: