Euroopan unionin neuvoston ympäristöministerit ovat 5.11.2025 hyväksyneet yleisnäkemyksensä Euroopan ilmastolain (European climate law) muutoksiin, jonka myötä asetetaan sitova päästövähennyksen välitavoite vuodelle 2040, joka on 90 prosentin vähennys vuoden 1990 tasosta. Välitavoite on keskeinen osa EU:n pitkän aikavälin ilmastopolitiikkaa ja Pariisin sopimuksen mukaista sitoumusta, ja se vie unionia kohti vuoden 2050 ilmastoneutraaliutta.
Neuvoston muutokset ohjaavat tulevaa lainsäädäntöä. Ne sisältävät joustomekanismeja, joiden avulla jäsenvaltiot voivat toteuttaa ilmastosiirtymän kestävällä tavalla, säilyttäen samalla kilpailukykynsä. Joustomekanismeihin kuuluvat:
- mahdollisuus käyttää korkealaatuisia kansainvälisiä päästöhyvityksiä enintään 5 % osuudella EU:n vuoden 1990 nettopäästöistä. Osa EU:n ilmastotavoitteesta voidaan siis toteuttaa hankkimalla päästövähennyksiä EU:n ulkopuolisista projekteista, kuten esim. metsityksestä kehittyvissä maissa. Näiden yksiköiden käyttö alkaa pilottijaksolla vuonna 2031.
- mahdollisuus käyttää EU:n päästökauppajärjestelmässä (ETS) kotimaisia pysyviä hiilinieluja, kuten metsiä tai teknologisia hiilensidontamenetelmiä kompensoimaan jäljelle jääviä päästöjä, joita on vaikea poistaa kokonaan esimerkiksi teollisuudessa, maataloudessa tai liikenteessä.
- mahdollisuus tasapainottaa päästövähennyksiä eri sektoreiden välillä joustavasti ja kustannustehokkaasti.
Vuoden 2030 jälkeistä ilmastopolitiikkaa ohjaavat periaatteet painottavat EU:n teollisuuden kilpailukykyä, sääntelyn keventämistä, oikeudenmukaisuutta ja energiatehokkuutta. Samalla korostetaan mm. uusiutuvan energian merkitystä, sähköverkon kehittämistä ja teknologianeutraalia innovointia. Luonnollisten hiilinielujen rooli ja biodiversiteetin suojelu sisältyvät myös keskeisiin tavoitteisiin.
Neuvosto lykkää yleisnäkemyksessään rakennusten ja tieliikenteen päästökauppajärjestelmän (ETS2) käyttöönottoa vuodella vuodesta 2027 vuoteen 2028. Tämä antaa yrityksille ja kansalaisille lisäaikaa valmistautua muutoksiin.
Päästövähennystavoitteiden toteutumista seurataan neuvoston ehdotuksessa kahden vuoden välein tehtävällä arvioinnilla, jossa tarkastellaan edistymistä uusimman tutkimustiedon, teknologian ja kilpailukyvyn näkökulmasta. Tarvittaessa komissio voisi ehdottaa ilmastolain tarkistamista.
Seuraavaksi Euroopan parlamentin ympäristövaliokunta (ENVI) käsittelee esitystä ja äänestää omasta kannastaan. Tämän jälkeen asia etenee parlamentin täysistuntoon äänestettäväksi. Kun parlamentin kanta on vahvistettu, alkavat kolmikantaneuvottelut parlamentin, neuvoston ja komission välillä, joissa pyritään sopimaan lopullisesta lainsäädäntötekstistä.
Lisätietoja: