Kuva: ® European Union / Melanie Wenger
NSPA (Northern Sparsely Populated Areas)-verkostomme järjesti ”Towards a secure, sustainable and prosperous Arctic Regions” -paneelikeskustelun yhdessä Québecin ja Färsaarten edustajien kanssa lokakuussa Euroopan alueiden ja kaupunkien viikolla (EWRC).
Tapahtuman paneelikeskusteluun osallistuivat Kainuun maakuntajohtaja Riikka Pirkkalainen, Västerbottenin maakuntavaltuuston ja Euroopan alueiden komitean jäsen Åsa Ågren Wikström, Arctic Cluster Teamin johtaja Monica Paulsen, Québecin Plan Nord -yhdistyksen johtaja Patrick Beauchesne, Euroopan komission edustaja Moray Gilland, European Policy Centre -ajatushautomon politiikka-analyytikko Maria Martisiute sekä Färsaarten EU-edustuston johtaja Elisabeth F. Rasmussen. Moderaattorina toimi Pohjois-Ruotsin EU-toimiston johtaja Mikael Jansson.
Seminaarin tarkoituksena oli tuoda esiin paikallisia ja alueellisia arktisia olosuhteita sekä alueen kohtaamia haasteita ja mahdollisuuksia. Keskustelu käsitteli laajasti Euroopan arktisen alueen ajankohtaisia teemoja, kuten turvallisuutta, investointien kaksoiskäyttöä, tulevaa monivuotista rahoituskehystä 2028-2034 sekä digi- ja liikenneyhteyksiä. Keskustelussa tuotiin myös esiin ympäristönäkökulmaa ja ilmastoresilienssiä sekä korostettiin arktisen alueen asukkaiden ja elinvoiman merkitystä.
Tilaisuudessa koottiin aluetta yhdistäviä tekijöitä, mutta myös muistutettiin, että arktinen alue on moninainen, ja tämä tulisi myös ottaa huomioon sitä tarkasteltaessa.
Åsa Ågren Wikström, Riikka Pirkkalainen ja Moray Gilland. ® European Union / Melanie Wenger
Turvallisuustilanne on muuttanut elinkeinorakennetta ja yhteistyökumppaneita
European Policy Centerin edustaja Maria Martisiute aloitti tilaisuuden kuvailemalla nykyistä geopoliittista toimintaympäristöä ja muutoksia alueen turvallisuudessa. Hän toi esiin, että muuttunut tilanne tuo mukanaan uudenlaisia vaikutuksia arktiselle alueelle. Hybriditoiminnan- kuin operaatioidenkin riski nousee. Hän myös pohti puheenvuorossaan, kuinka hyvin valmistautuneita paikalliset yhteisöt ovat reagoimaan tähän.
Venäjän hyökkäyssota on tuonut Kainuun maakunnan muuttuneen geopoliittisen toimintaympäristön äärelle ja aiheuttanut myös muutoksia elinkeinorakenteessa, Riikka Pirkkalainen toi esiin puheenvuorossaan. Turvallisuustilanteen muutos on aiheuttanut haasteita ja vaikuttanut Kainuulle tärkeisiin elinkeinoihin, kuten turismiin ja puuteollisuuteen, mutta samalla yhteistyö muiden eurooppalaisten alueiden, kuten Pohjois-Ruotsin ja -Norjan kanssa on tiivistynyt.
Alueet ja niiden asukkaat keskiössä tulevaisuuden turvaamisessa
Riikka Pirkkalainen puhui myös alueiden oman aktiivisen asenteen ja ratkaisu- ja innovaatiokyvyn merkityksestä. Tästä esimerkkinä hän mainitsee Kainuun talouskehityksen: Kainuu on siirtynyt perinteisen teollisuuden tuomista tuloista kohti monimuotoisempaa ja kestävämpää talouspohjaa. Muuttuvassa maailmassa alueiden oma kyky uudistua on tärkeää.
Erityisolosuhteissa pärjäävät arktiset toimijat ovat tottuneet ajattelutapaan, jossa keskitytään ratkaisujen löytämiseen, Elisabeth F. Rasmussen muistutti.
”Lisäksi tarvitsemme konkreettista tukea EU:lta sekä NSPA-erityisrahoituksen jatkuvuutta, jotta voimme kehittää innovaatioita ja taloutta tulevaisuudessakin”, Riikka Pirkkalainen totesi.
Pirkkalaisen mukaan nykyisiä investointeja perustellaan usein kaksoiskäytöllä, joka tarkoittaa esimerkiksi teknologia- tai teollisuusinvestointien tekemistä koskemaan samanaikaisesti siviili- ja sotilastarpeita. Keskustelua tulisi kuitenkin laajentaa myös kolmoiskäyttöön, joka huomioisi myös arktisen alueen väestön, jotta investoinnit toisivat konkreettista hyötyä paikallisten ihmisten arkeen.
Taloudellisia investointeja tuetaan, ympäristö ja alueen paikallisväestö huomioiden
Keskustelussa ympäristönäkökulmaa toi esiin Québecin Plan Nord -yhdistyksen edustaja Patrick Beauchesne. Hän esimerkiksi puhui Pohjois-Kanadan Nunavikin alueesta, jolla sijaitsee monia kriittisiä raaka-aineita, sekä biodiversiteetiltään erittäin hauras ekosysteemi. Aluetta asuttaa alkuperäisväestö. Lisäksi ilmastonmuutoksen aiheuttama jään sulaminen altistaa alueen turvallisuusuhkien lisääntymiselle sekä liikenneyhteyksien muutoksille.
Alue viime aikoina on ollut taloudellisen kiinnostuksen kohde. Hänen mukaansa alueelle suuntautuvat investoinnit ovat positiivinen asia, kunhan ne samanaikaisesti hyödyttävät paikallisväestöä ja ottavat huomioon ympäristönsuojelun.
Arktisen alueen saamaa kansainvälistä huomiota tulee hyödyntää
Euroopan komission alue- ja kaupunkipolitiikan pääosaston (DG REGIO) yksikön johtaja Moray Gilland toi keskustelussa esiin komission näkökulmaa arktisen alueen saamasta EU-tuesta. Komissio on tähän asti ollut rahoituksen vauhdittajana NSPA-alueiden erityisrahoituksen sekä esimerkiksi monien Interreg-hankkeiden kautta. Komissio on laajentanut arktista yhteistyötään EU-jäsenvaltioiden tiivistämällä kumppanuuksia esimerkiksi Grönlannissa ja Kanadassa sekä Norjassa ja Färsaarilla.
Euroopan unionin kumppaneista keskustelussa mukana olivat myös Norjan ja Färsaarten edustajat. Norjalaisen Arctic Cluster Teamin johtaja Monica Paulsen ja Färsaarten EU-edustuston johtaja Elisabeth F. Rasmussen peräänkuuluttivat tiiviin yhteistyön jatkumista EU:n ja sen kumppaneiden välillä. Sisämarkkinaintegraatio ja liikenneyhteyksien parantaminen mainittiin keskeisinä asioina.
Moray Gilland nosti keskusteluun arktisen alueen saaman kansainvälisen huomion, millä hän viittasi muuttuneeseen geopoliittiseen tilanteeseen arktisella alueella. Samalla hän kuitenkin kannusti arktisia toimijoita hyödyntämään saamaansa kansainvälistä huomiota.
”Nyt on meidän hetkemme kirjoittaa pääviestimme ja hyödyntää arktisen alueen saamaa huomiota”, Riikka Pirkkalainen kiteytti.
Keskustelussa todettiin, että arktista ei tule enää nähdä periferiana, vaan strategisena osana Euroopan turvallisuutta. Pohjoiset toimijat eivät ole vielä tottuneet tähän narratiivin muutokseen, Åsa Ågren Wikström totesi.
Keskustelun johtopäätökset olivat, että arktinen alue ja EU tarvitsevat toinen toisiaan. Arktisilla yhteisöillä on paljon annettavaa Euroopan tulevaisuudelle, mutta ne tarvitsevat myös asianmukaiset edellytykset menestyäkseen. Tämä edellyttää EU:lta sekä investointeja että politiikkaa, jossa otetaan huomioon alueen erityisolosuhteet – esimerkiksi varmistamalla erityisrahoitus NSPA-alueille, joka ovat vaarassa jäädä sivuun EU:n tulevassa rahoituskehyksessä.
Keskustelun panelistit. Kuva: Julia Bergsten.
Euroopan komission uusi arktinen strategia on julkaistu. Lue lisää näkemyksistämme strategiasta.
Lisätiedot:
Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston artikkeli uudesta arktisesta strategiasta