Syyskuun lopulla järjestettiin Brysselissä Right to Stay Implementation Dialogue –tapahtuma, johon Itä- ja Pohjois-Suomen alueelta osallistui panelistina Pohjois-Savon maakuntajohtaja Tytti Määttä.
Tapahtuma keskittyi Oikeus jäädä kotiseudulle -strategiaan (Right to Stay), joka julkaistiin toukokuussa 2026. Kyseessä on politiikkakehys, jonka tarkoituksena on varmistaa, että kaikki Euroopan kansalaiset voivat rakentaa tulevaisuutensa siellä, missä he haluavat sen sijaan, että joutuisivat muuttamaan taloudellisen taantuman tai mahdollisuuksien ja palveluiden puutteen vuoksi.
Tämän vuoropuhelutapahtuman tavoitteena oli ohjata Right to Stay -strategian tulevaisuutta ja tunnistaa keinoja alueiden vahvistamiseen sekä niiden kilpailukyvyn ja vaurauden lisäämiseen. Siellä kartoitettiin myös mahdollisia yksinkertaistustoimia kasvun esteitä vastaan.
Määttä toi tilaisuudessa esiin Itä- ja Pohjois-Suomen konkreettisia kehitystarpeita ja käytännön keinoja, joilla alueemme murrokseen voidaan vastata.
Tapahtumassa koheesio- ja uudistusasioista vastaava komission johtava varapuheenjohtaja Raffaele Fitto toi puheenvuorossaan esiin, että Right to Stay on keskeinen alueellinen työkalu alueelliseen ja kansalliseen kumppanuussuunnitelman toteutukseen (National and Regional Partnership Plan, NRPP) uudella rahoituskaudella. Onkin todennäköistä, että komission Right to Stay -strategia tulee osaksi myös Suomen tulevaa kansallista suunnitelmaa.
1. Alueen haasteet
Tapahtumassa keskustelijat saivat kertoa, mitkä ovat heidän edustamansa alueen suurimmat haasteet, jotka vaikuttavat taloudelliseen suorituskykyyn, kilpailukykyyn sekä elämänlaatuun.
Pohjois-Savon maakuntajohtaja Tytti Määttä nimesi alueen haasteiksi kasautuvat NSPA-erityisolosuhteet, kuten osaavan työvoiman (erityisesti korkeakoulutettujen nuorten naisten) poismuuton, väestön ikääntymisen sekä rahoitusmarkkinoiden toimintapuutteen.
2. Euroopan unionin tukitoimien hyödyt ja puutteet
Toiseksi panelisteja kannustettiin kertomaan, mitkä EU:n tukitoimet ovat hyödyllisiä ongelmien ratkaisuissa ja missä toimeenpano on vielä puutteellista.
Määtän mukaan EU:n koheesiopolitiikka on elintärkeä tukitoimi NSPA-alueille ja niille ohjattava rahoitus tulee turvata myös tulevalla monivuotisella rahoituskaudella (MFF) 2028–2034. NSPA-alueita koskettavat rakenteelliset haitat, kuten harvaan asuva väestö, ankara ilmasto ja pitkät välimatkat, joille rahoitus on perustunut jo Suomen liittymissopimuksessa.
EU:n tukitoimien puutteellisuudeksi Määttä mainitsi esimerkiksi rahoituksen saatavuuden haasteet ja monimutkainen hallinnollinen prosessi kilpaillun rahoituksen saamiseksi.
EU:n politiikkatoimien tulisi osata huomioida paremmin alueen demografinen muutos eli esimerkiksi väestön ikääntyminen. Onkin tärkeää, että politiikkatoimet tukisivat myös väestökadosta kärsivien alueiden sopeutumista.
NSPA-alueet tarvitsisivat entistä kohdennetumpia työkaluja, jotka sopivat alueen todellisuuteen. Lisäksi Right to Stay -strategian tulisi huomioida Itä- ja Pohjois-Suomen osalta kasvukeskusten lisäksi myös niiden ulkopuolella sijaitsevien alueiden mahdollisuudet. Itä- ja Pohjois-Suomella on paljon annettavaa, joten on tärkeää valjastaa koko alueen, myös kasvukeskusten ulkopuolisten ja maaseutumaisten alueiden täysi potentiaali.
3. EU:n instrumenttien yksinkertaistaminen
Kolmantena tilaisuuden teemana oli kysymys siitä, mitkä EU:n olemassa olevien instrumenttien ja lainsäädännön yksinkertaistustoimet edistäisivät parhaiten taloudellisten ja sosiaalisten mahdollisuuksien lisäämistä alueella.
EU-rahoituksen hakuprosessia on yksinkertaistettava ja pienempien kuntien sekä pk-yritysten valmiuksia valmistautua ja osallistua rahoitushakuihin tuettava, Tytti Määttä linjasi.
Hallinnon eri tasojen välistä koordinaatiota on tiivistettävä, jotta EU:n, kansallisen tason ja alueiden omat strategiat sekä rahoitusvälineet kohtaavat. Alueelliset ohjelmat ja älykkään erikoistumisen strategiat ovat tässä avaintyökaluja, joilla tavoitteet muutetaan konkreettisiksi investoinneiksi, osaamiseksi ja työpaikoiksi.
Toimiva Right to Stay -strategia vahvistaa Itä- ja Pohjois-Suomea
Määtän viesti tapahtumassa oli, että Right to Stay -strategiassa kyse on lopulta todellisen valinnanvapauden mahdollisuudesta: Itä- ja Pohjois-Suomen alueella se edellyttää, että demografiset realiteetit ja erityispiirteet tunnistetaan. Palveluita, asumista ja infrastruktuuria suunniteltaessa tulee varmistaa, että ne tukevat alueen pito- ja vetovoiman edistämistä. Esimerkiksi toimivat digi- ja liikenneyhteydet ovat keskeinen osa Right to Stay -strategiaa. Ilman niitä palveluiden, työpaikkojen ja koulutuksen saavutettavuus jää vajaaksi.
Lisäksi elinvoimaisuutta alueilla lisää esimerkiksi rahoituksen piiriin pääsemisen helpottaminen niin kotitalouksille kuin yrityksillekin. Tämä myös vaatii vahvaa koheesiopolitiikkaa, jossa keskiössä on NSPA-erityisrahoituksen jatkuvuuden vahvistaminen.
Lopulta tehokas aluekehitys vaatii pitkäjänteistä yhteistyötä sekä jatkuvuutta. Myös Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien yhteisessä kannanotossa todetaan, että onnistuneen Right to Stay -strategian on vahvistettava alueiden elinvoimaa, palveluiden saatavuutta, työvoiman houkuttelemista, osaamisen kehittämistä, tehokkaita yhteyksiä sekä paikkapohjaista ja monitasoista yhteistyöhön perustuvaa koheesiopolitiikkaa. Elinvoimainen Itä- ja Pohjois-Suomi on koko Euroopan etu.