NSPA-verkoston järjestämässä tilaisuudessa nousi esiin, että erilaisia investointeja voidaan käyttää useammassa kuin yhdessä tarkoituksessa. Kaksoiskäyttö koskettaa niin siviili- kuin sotilasinvestointeja, mutta myös ympäristöön liittyviä investointeja.
Northern Sparsely Populated Areas (NSPA) -verkosto järjesti keskustelutilaisuuden, jossa käsiteltiin NSPA-alueiden roolia EU:n arktisen turvallisuuden, vaurauden ja strategisen autonomian vahvistamisessa. Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto osallistui järjestämiseen yhtenä NSPA-verkoston jäsenenä.
NSPA-verkoston sivutapahtuma pidettiin osana Euroopan Komission järjestämää EU Arctic Forum 2026: Indigenous peoples and Youth dialogue -tapahtumaa, joka järjestettiin syyskuun alussa Brysselissä.
EU:n Arktinen foorumi käsitteli tänäkin vuonna laajasti arktista politiikkaa, alkuperäiskansoja, turvallisuuspolitiikkaa, investointeja, ilmastonmuutosta sekä vihreää siirtymää. Myös nuoret ja alkuperäiskansojen edustajat pääsivät ääneen.
Tilaisuuden avasi OECD:n vanhempi politiikka-analyytikko Stefano Barbieri antamalla pohjoisista harvaan asutuista alueista yleiskatsauksen, joka perustui OECD:n vuonna 2025 julkaisemaan raporttiin.
Keskustelussa kuultiin puheenvuoroja niin EU-instituutioiden edustajilta kuin alueidemme toimijoilta. Puhujina olivat Euroopan parlamentin jäsen Katri Kulmuni, Lapin liiton maakuntajohtaja Hannu Takkula, Arctic Six -yliopistoyhteistyöverkoston edustaja Linda Solstrand Dahlberg, Pohjoiskalotin neuvoston puheenjohtaja Glenn Berggård, Troms Fylken puheenjohtaja Eirik Losnegaard Mevik sekä Euroopan ulkosuhdehallinnon arktisten asioiden erityislähettiläs Claude Véron-Réville. Keskustelua ohjasi Pohjois-Ruotsin EU-toimiston johtaja ja NSPA-verkoston koordinaattori Mikael Janson.
Tavoitteena saada investoinneista monikäyttöisiä
Yksi keskeinen paneelin näkökulma oli investointien ja hankkeiden kaksoiskäyttö. Tällä tarkoitetaan, että uusia investointeja voidaan tehdä palvellen samaan aikaan sekä siviili- että turvallisuustarpeita. Investoinnit voivat liittyä niin kuluttajahyödykkeiden tuotantoon kuin esimerkiksi liikenneyhteyksien tai teknologian kehittämiseen.
Arktisten asioiden erityislähettiläs Claude Véron-Réville pohti keskustelussa, että esimerkiksi jäänmurtajista voidaan saada potentiaalia merten tilan tarkkailuun samalla kun ne hyödyttävät puolustusturvallisuutta.
Arktisella alueella kaksoiskäyttöä voidaan hyödyntää myös esimerkiksi ympäristön ja vihreän siirtymän kysymyksissä, Eirik Losnegaard Mevik lisäsi. Tällöin kaksoiskäyttö voi laajeta monikäyttöisyydeksi.
Lapin liiton johtaja Hannu Takkula kuitenkin muistutti, että ”kaksoiskäyttö ei saa jäädä vain leimaksi, vaan sen tulee olla systeeminen periaate EU:n investointipolitiikassa”.
Pohjoisten alueiden väestö toimii pohjana vahvalle arktiselle
Pohjoiset harvaan asutut alueet kohtaavat monia rakenteellisia haasteita, mutta samalla alueillamme on myös paljon annettavaa. Koheesiopolitiikan pitää jatkua voimakkaana NSPA-alueella jatkossakin, Hannu Takkula totesi. Nykyisen koheesiopolitiikan NSPA-alueiden erityistuki toimii EU:n ensisijaisena rahoitusvälineenä arktiselle alueelle, kuten NSPA on arktisessa kannanotossaan linjannut.
Vahvat pohjoiset yhteisöt ovat elinehto arktiselle alueelle ja sen menestykselle. Usein arktista aluetta lähestytään turvallisuusnäkökulmasta. Se on kuitenkin ihmisten koti, jota koskettaa arjen kysymykset työpaikoista ja koulutuksestakin. Useammat keskustelijat mainitsivat saamelaisyhteisöjen kuulemisen. Yhteistyö saamelaisten kanssa auttaa turvaamaan oikeudenmukaista ja tasa-arvoista siirtymää.
Tutkimuksen ja opetuksen rahoitus samanaikaisesti tukee väestönkehitystä ja vahvistaa alueen vetovoimaa muuttopaikkakuntana. Lisäksi esimerkiksi Pohjois-Norjassa yliopistojen on havaittu olevan tärkeä pitovoimatekijä.
Kommenteissa kuului myös tarve sekä itä-länsi-suuntaisille että digitaalisille yhteyksille. Arctic Six -verkoston koordinoima yliopistoyhteistyö on yksi esimerkki tällaisesta valtioiden rajat ylittävästä yhteistyöstä, jota on jo olemassa alueella. Lisäksi fyysiset liikenneyhteydet ovat merkittäviä maiden väliselle liikkuvuudelle: arktinen erityislähettiläs Claude Véron-Réville toteaa, että esimerkiksi Suomesta Ruotsiin kulkeva uusi junayhteys on oikea suunta kehitykselle.
Euroopan unioni on päivittämässä arktisen politiikan linjauksiansa vielä tänä vuonna. Tavoitteena on vastata nopeasti muuttuvan arktisen alueen haasteisiin ja mahdollisuuksiin tulevina vuosina. Komission tiedonanto on tarkoitus julkaista vuoden 2026 kolmannella neljänneksellä. EU:n nykyinen arktinen linjaus on vuodelta 2021, mutta sen jälkeen alueen toimintaympäristö on muuttunut nopeasti. Komissio järjesti aiheesta julkisen kuulemisen ja kannanottopyynnön aiemmin tänä vuonna. NSPA-verkosto on julkaissut kannanottonsa arktisen politiikan päivittämiseen osana vaikuttamistyötään.
Lisätiedot: