Euroopan komissio on avannut kannanottopyynnön bioteknologiasäädös II (Biotech Act II) -aloitteesta. Kannanottopyyntö on avoinna Have your say ‑portaalissa 10. kesäkuuta 2026 saakka. Komissio toivoo palautetta laajalta joukolta toimijoita, erityisesti biotalousalalta. Aloite etenee todennäköisesti asetusehdotuksena, joka on tarkoitus julkaista vuoden 2026 kolmannella neljänneksellä. Bioteknologiasäädös II nostaa alan asemaa strategisena teknologiana, joka on keskeinen Euroopan vihreälle ja digitaaliselle siirtymälle, sekä kilpailukyvylle ja resilienssille. Tavoitteena on varmistaa tasapuoliset toimintaedellytykset sisämarkkinoilla, poistaa sääntelyn pirstaleisuutta ja mahdollistaa innovatiivisten bioteknologisten tuotteiden ja prosessien nopea käyttöönotto ja vapaa liikkuvuus EU:ssa.
Asetus täydentää aikaisempaa bioteknologiasäädöstä (Biotech Act I), joka keskittyi enemmän terveysteknologiaan. Uusi aloite laajentaa näkökulmaa teolliseen bioteknologiaan ja biovalmistukseen, tarkoituksenaan luoda alalla ennakoitava, selkeä ja innovaatioita tukeva sääntelykehys. Lisäksi se nivoutuu useaan muuhun aloitteeseen, kuten kiertotaloussäädökseen, ETS-järjestelmän uudistukseen, teollisuuden vauhdittamissäädökseen ja elintarvike- ja rehuturvallisuuteen.
Aloite pohjautuu EU:n viimeaikaisiin politiikkatavoitteisiin, kuten:
- vuoden 2024 tiedonantoon bioteknologian ja biovalmistuksen vahvistamisesta
- vuoden 2025 kemianteollisuuden toimintasuunnitelmaan
- vuoden 2025 biotalousstrategiaan
- EU:n taloudellisen turvallisuuden strategiaan
Aloite tukee Itä- ja Pohjois-Suomelle elintärkeän biotalouden skaalaamista
Maakuntiemme älykkään erikoistumisen strategioissa ja aluetalouksien rakenteissa korostuu merkittävästi kestävien luonnonresurssien käyttöön pohjautuva biotalous, muun muassa: biomassan jatkojalostaminen, luonnontuotteet, puurakentaminen, bioenergia- ja biopolttoaineet, vähähiiliset teknologiaratkaisut sekä mekaaniset ja kemialliset metsäteollisuuden arvoverkostot. Silti näiden ratkaisujen skaalaaminen tuottaviksi markkinoiksi ja kansainvälisiksi arvoketjuiksi on ollut haasteellista. Bioteknologiasäädös II pyrkii vastaamaan juuri niihin rakenteellisiin esteisiin, jotka ovat hidastaneet kehitystä.
Keskeisiä esteitä markkinoiden kehittymiselle ovat olleet:
- Riippuvuus fossiilisista raaka-aineista ja vanhentunut sääntely – EU-teollisuus on edelleen suuresti sidoksissa fossiilisiin raaka-aineisiin, kuten hiileen, maakaasuun ja öljyyn. Alueemme biotalous voisi tarjota vaihtoehtoja, mutta raaka-ainepohjan monipuolistuminen ja hiilidioksidin talteenottoratkaisujen käyttöönotto vaativat markkinoille selkeää sääntelyä ja investointivarmuutta. Lisäksi nykyinen sääntelykehys on vanhentunut eikä mahdollista modernien bioteknologioiden skaalaamista markkinoille, joita fossiilipohjaiset ratkaisut hallitsevat.
- Sisämarkkinoiden pirstaleisuus – Eri jäsenmaiden vaihtelevat sertifiointi- ja sääntelyvaatimukset nostavat kustannuksia ja hidastavat innovaatioiden markkinoille pääsyä. Pienillä pk-yrityksillä ei ole resursseja navigoida monimutkaisessa markkinaympäristössä.
- Investointien epävarmuus – Biotuotteiden skaalaus vaatii suuria investointeja, mutta taloudellinen epävarmuus on ohjannut investointeja ja teollista toimintaa EU:n ulkopuolelle.
- Biomassan ohjautuminen energiakäyttöön – Komission mukaan merkittävä osa biomassasta ohjautuu edelleen polttoon perustuvaan energiantuotantoon, mikä on matalaa jalostusarvoista käyttöä arvokkaalle raaka-aineelle. Jäsenmaat tukevat biomassan energiaksi polttamista, mikä nostaa massan hintaa teollisen bioteknologian toimijoille.
Lisätietoja: