Kajaanin ammattikorkeakoulu tekee pitkäjänteistä työtä alueellisen TKI‑toiminnan ja kansainvälisten verkostojen vahvistamiseksi. KAMKin projektipäällikkö Silja Keränen työskenteli viikon ajan Erasmus+ -henkilöstövaihdossa Itä‑ ja Pohjois‑Suomen EU‑toimistolla, tutustuen Brysselin toimintaympäristöön ja ajankohtaisiin EU‑prosesseihin. Keränen tekee KAMKissa töitä datakeskusten kestävyyteen, vähähiilisyyteen ja kiertotalouteen liittyvissä hankkeissa, ja hän on työskennellyt näiden teemojen parissa jo seitsemän vuoden ajan.
”Henkilökuntavaihto tarjosi ihan ainutlaatuisen mahdollisuuden tutustua toisaalta paremmin Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston toimintaan ja henkilökuntaan sekä perehtyä paremmin EU:n erilaisiin aloitteisiin ja tekemisiin”, toteaa Silja Keränen.
Keräsen mukaan Bryssel tarjoaa korkeakouluille arvokkaan näköalapaikan EU‑vaikuttamiseen ja EU:n erilaisiin aloitteisiin ja mahdollisuuksiin. KAMK tekee vahvaa aluekehitystyötä TKI‑hankkeiden kautta, ja EU‑yhteistyön tiivistäminen tukee sekä hankekehitystä että kansainvälistä verkostoitumista. Keränen osallistui viikon aikana useisiin tilaisuuksiin, ja hän tapasi lisäksi myös komission viranhaltijoita, päättäjiä ja eri verkostojen asiantuntijoita. Hän oli mukana muun muassa ERRIN‑verkoston ICT-työryhmässä, komission järjestämässä kiertotalousseminaarissa sekä Vaasan yliopiston EU‑toimiston avajaistilaisuudessa. Tämä kokonaisuus tarjosi ajantasaista tietoa Keräsen seuraamien sektoreiden politiikasta ja rahoituksesta.
Vaihtoviikon aiheena oli etenkin datakeskuksiin ja digitalisaatioon liittyvät asiat, ja Brysselissä työskentely auttoikin hahmottamaan, miten datakeskusten kestävyys, kiertotalous ja vähähiilisyys asemoituvat osaksi EU:n laajempia tavoitteita. Keräsen mukaan on tärkeää ymmärtää, mistä näkökulmista EU:ssa puhutaan ja millaisia painotuksia valmistelussa korostuu. Tämä tieto tukee KAMKin hankkeiden suunnittelua ja auttaa suuntaamaan tutkimusta eurooppalaisiin tarpeisiin.
KAMKin osaaminen kytkeytyy tiiviisti EU:n ajankohtaisiin teemoihin, kuten vihreään siirtymään, digitalisaatioon ja kestävään infrastruktuuriin. Brysselissä syntyneet kontaktit ja keskustelut vahvistavat korkeakoulun mahdollisuuksia osallistua kansainvälisiin konsortioihin ja hyödyntää eurooppalaisia rahoitusväyliä.
”Lopuksi haluan vielä sanoa sen, että Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston asiantuntijat tekevät erinomaista työtä seuratessaan EU-asioita ja vaikuttaessaan niihin. Meidän kannattaisi tiivistää yhteistyötä heidän suuntaansa, jotta saadaan kokemusta ja osaamista vaihdettua ja jotta pääsemme hyödyntämään erilaisten verkostojen mahdollisuuksia osana kansainvälistä TKI-työtä.” Keränen sanoo.
Erasmus+ ‑ohjelman korkeakoulutuksen henkilöstöliikkuvuus tarjoaa korkeakoulujen asiantuntijoille Keräsen matkan tapaan mahdollisuuden kehittää osaamistaan kansainvälisessä ympäristössä. Vaihtojakso voi toteutua myös korkeakoulun ulkopuolisessa organisaatiossa, kunhan se tarjoaa tarkoituksenmukaisen oppimis- ja työskentelykontekstin. Henkilöstö voi osallistua koulutus- ja työhön tutustumisjaksoihin, perehtyä uusiin työmenetelmiin ja vahvistaa yhteistyötä eurooppalaisten toimijoiden kanssa. Tavoitteena on tuoda korkeakouluihin ajantasaista tietoa ja käytännön kokemusta EU‑tason kehityksestä sekä vahvistaa verkostoja, jotka tukevat tutkimusta, hankekehitystä ja opetuksen laatua.
Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto ottaa mielellään jatkossakin vastaan vastaavanlaisia vierailuja ja henkilöstöliikkuvuuksia, jotka kehittävät maakuntien korkeakoulujen kansainvälistymistä.