Euroopan parlamentin jäsen Elsi Katainen (Renew/kesk.) on saanut keskeisen roolin EU:n tulevien rahoitusperusteiden valmistelussa. Hänet on nimetty maatalousvaliokunnan pääneuvottelijaksi, ja hänen tehtävänään on muotoilla valiokunnan kanta sekä johtaa keskusteluja muiden EU-toimielinten kanssa. Päätökset koskevat varojen jakamista jäsenmaille monivuotisessa rahoituskehyksessä vuosina 2028–2034.
Maatalousvaliokunta toimii yhdessä budjetti- ja aluekehitysvaliokunnan kanssa, ja nämä kolme valiokuntaa muodostavat parlamentin neuvottelujoukon. Useamman kauden parlamentissa vaikuttanut Katainen on kokenut edustaja, jonka vastuulla on ryhmän maatalouspolitiikan koordinointi ja aluekehitysvaliokunnan työ.
Itä- ja Pohjois-Suomen kannalta esitys kansallisista ja alueellisista kumppanuussuunnitelmista (NRPP) on merkittävä, sillä se koskee suoraan alueita, joissa maatalous, metsätalous ja aluekehityksen rahoitus ovat keskeisiä elinkeinon ja kehityksen edellytyksiä. Harvaan asutuilla alueilla EU:n rahoitus on usein ratkaisevassa roolissa investointien ja palveluiden turvaamisessa. Kataisen tausta Itä- ja Pohjois-Suomesta tuo neuvotteluihin arvokasta ymmärrystä siitä, miten rahoitusratkaisut vaikuttavat käytännössä myös meidän maakuntiemme kehitykseen ja kilpailukykyyn.
Komission esitys muuttaisi toteutuessaan EU:n rahoituksen rakennetta merkittävästi. Jatkossa varat koottaisiin yhteen kansalliseen suunnitelmaan, jonka tavoitteena on antaa jäsenmaille enemmän liikkumavaraa ja mahdollistaa joustavampi reagointi esimerkiksi kriisitilanteissa. Kyseessä on laaja budjettiuudistus, joka kattaa lähes puolet EU:n talousarviosta ja kokoaa maatalouden, aluekehityksen sekä sisäasioiden rahastot yhdeksi kokonaisuudeksi. Muutos vahvistaisi jäsenmaiden hallitusten roolia rahoituksen kohdentamisessa ja muuttaisi rahoituksen hallintaa aiempaa keskitetymmäksi.
Katainen painottaa tiedotteessaan, että uudistus tekee maatalouden ja aluekehityksen rahoituksen turvaamisesta entistä tärkeämpää. Kansallisissa suunnitelmissa on varmistettava riittävät resurssit maataloudelle ja maaseudun kehittämiselle, vaikka jäsenmaille annetaan enemmän vapauksia varojen kohdentamiseen. Samalla hän korostaa, että kansallinen joustavuus ei saa vaarantaa EU:n sisämarkkinoiden tasapainoa. Kaikkien alueiden on saatava tasapuolinen kohtelu, jotta yhteiset markkinat toimivat vakaasti.
Lisätietoja: