Euroopan alueiden ja kaupunkien 12.–14. lokakuuta järjestetty tapahtumaviikko on saatu päätökseen. Euroopan alueiden komitea julkaisi vuosittaisen raporttinsa, joka toimii tilannekuvana Euroopan alueiden ja kaupunkien kohtaamista haasteista sekä alueellisella tasolla toteutetuista ratkaisuista. Raporttia käytetään Euroopan tulevaisuutta koskevien poliittisten päätösten tukena.
Raportissa esimerkiksi käsitellään, miten Euroopan alueet edistävät kilpailukykyään sekä työskentelevät turvallisuutta ja resilienssiä edistävien ratkaisujen parissa. Samalla se tuo esiin paikallishallinnon ja -talouden sekä väestökehityksen ajankohtaistilanteen alueilla.
Raportissa nostettiin esiin kymmenen kohokohtaa alueiden tilasta
1. EU:n sisäinen yhtenäisyys ja kunnianhimoinen koheesiopolitiikka: Euroopan maailmanlaajuinen vahvuus ja kilpailukyky edellyttävät alueiden ja kaupunkien vahvaa roolia sekä riittävää EU-budjettia, jotta demokratiaa, kriisinkestävyyttä ja monitasoista hallintoa voidaan tukea kaikkialla.
2. Sisämarkkinat ja koheesiopolitiikka vaurauden tukena: Vaikka sisämarkkinoiden syventäminen tarjoaa mahdollisuuksia EU:n sisäisen kaupan kasvulle, vain koheesiopolitiikka voi taata, että taloudelliset hyödyt jakautuvat oikeudenmukaisesti kaikille EU-alueille.
3. Teollisuusalueiden taantuman torjunta ja kilpailukyky: Miljoonien perinteisen teollisuuden alojen työpaikkojen ollessa uhattuna alueellinen kilpailukyky vaatii paikallisia investointeja osaamiseen, hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen ja älykkääseen erikoistumiseen.
4. Maatalouden sukupolvenvaihdokset; Maatilojen sukupolvenvaihdoksesta on tullut keskeinen haaste, joka vaatii nuorille viljelijöille suunnattua kohdennettua tukea tulevassa yhteisessä maatalouspolitiikassa (CAP).
5. Ilmastonmuutoksen taloudelliset ja alueelliset vaikutukset: Ilman vuosittaisia 69 miljardin euron investointeja luonnonkatastrofien ehkäisyyn, ilmastonmuutos tulee aiheuttamaan unionille taloudellisia tappioita ja voi tehdä osasta alueita elinkelvottomia tai eristyneitä, mikä heikentää sekä koheesiota että sisämarkkinoita.
6. Asumisen kohtuuhintaisuus ja energiatehokkuus: Jotta asunnottomuuteen, asumisen korkeisiin kustannuksiin ja rakennuskannan huonoon energiatehokkuuteen voidaan puuttua tehokkaasti, EU:n kohtuuhintaisen asumisen suunnitelma tarvitsee riittävän rahoituksen ja vahvan kumppanuuden kaupunkien ja alueiden kanssa.
7. Siviilikriisinkestävyys, turvallisuus ja puolustusteollisuus: Euroopan turvallisuus ja siviilikriisinkestävyys testataan ensin paikallistasolla hybridiuhkien ja kriittisen infrastruktuurin kautta. Siksi tiivis yhteistyö alueiden kanssa on välttämätöntä.
8. Paikallisen demokratian suojelu: Paikallisten päättäjien kohtaama kasvava häirintä, verkkovihan ja fyysisen väkivallan uhat edellyttävät vahvempaa tukea alueille ja kaupungeille, jotta eurooppalaista demokratiaa ja sen kriisinkestävyyttä voidaan suojella.
9. Paikallistalouden rahoitusvaje: Vaikka kaupungit ja alueet vastaavat yli puolesta EU:n julkisista investoinneista, tulovirtojen hidastuminen sekä energian, asumisen ja väestön ikääntymisen aiheuttamat menot ovat luoneet aluehallinnolle vakavaa rahoitusvajetta.
10. Väestökato ja oikeus jäädä kotiseudulle: Koska suurin osa EU:n alueista kärsii väestökadosta tai taloudellisesta taantumasta vuoteen 2050 mennessä, seuraavan EU-budjetin on investoitava osaamiseen, työpaikkoihin ja peruspalveluihin, jotta ihmisillä säilyy aito mahdollisuus asua ja tulla toimeen kotiseudullaan.
Pohjoinen Suomi terveydenhuollon sopeutumisen malliesimerkkinä
Väestönkehitystä ja Oikeus jäädä kotiseudulle -strategiaa käsittelevässä luvussa mainittiin Pohjois-Suomen ja Lapin alueet malliesimerkkinä alueellisesta sopeutumisesta terveydenhuollon näkökulmasta. Erikoissairaanhoidon etäyhteydet yhdistävät paikalliset terveyskeskukset erikoissairaaloihin Rovaniemellä ja Oulussa. Tämä mahdollistaa pohjoisten harvaan asuttujen alueiden asukkaiden pääsyn erikoissairaanhoidon piiriin ilman pitkien välimatkojen kulkemista.
Kyseiset digitaalisen innovoinnin seurauksena syntyneet ratkaisut, kuten etävastaanotot, sähköiset terveyspalvelut tai potilaiden etäseuranta parantavat terveyspalveluiden saatavuutta ja sitä kautta edistävät todellista oikeutta jäädä asumaan kotiseudulle.
Lisätiedot