Neljännesvuosisata Itä- ja Pohjois-Suomen edunajamista Brysselissä 

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto sijaitsee EU-instituutioiden välittömässä läheisyydessä osoitteessa Avenue Palmerston 24. Alueen toimijat ovat aina tervetulleita käymään!

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto edustaa Brysselissä seitsemää itäisen ja pohjoisen Suomen maakuntaa: Etelä-Savoa, Kainuuta, Keski-Pohjanmaata, Lappia, Pohjois-Karjalaa, Pohjois-Pohjanmaata ja Pohjois-Savoa. EU-toimiston tehtävänä on vaikuttaa Euroopan unionin politiikkasisältöihin ja päätöksentekoon Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulmasta sekä viestiä ajankohtaisista EU-asioista. Vaikuttamisen painopisteitä ovat mm. koheesiopolitiikka, metsä- ja ilmastopolitiikka, tutkimus- ja innovaatiopolitiikka, energiapolitiikka, liikennepolitiikka sekä Euroopan unionin arktinen politiikka. Sujuvan työskentelyn edellytyksenä on tiivis yhteistyö maakuntaliittojen kanssa sekä yhteydenpito EU-instituutioihin ja -verkostoihin.   

Itä-Suomen toimisto aloitti toimintansa Brysselissä vuonna 1998, ja Pohjois-Suomen toimisto vuonna 2002. Itä- ja Pohjois-Suomen yhteinen EU-toimisto aloitti toimintansa 1.1.2013. Viime vuonna juhlistettiin näin itäisen ja pohjoisen Suomen edunajamisen 25-vuotista taivalta Brysselissä sekä samalla yhteisen EU-toimiston 10-vuotisjuhlavuotta.  

Pitkäjänteistä edunvalvontaa 

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston johtajana vuodesta 2013 toimineen Kari Aallon mukaan koheesiopolitiikka ja tähän liittyvän harvaan asuttujen alueiden rahoituksen puolustaminen ovat korostuneet toimiston edunajamisessa alusta alkaen. Toimisto on onnistunut tässä tehtävässä, minkä lisäksi huomattavaa on ollut mm. maakunnissa tapahtunut osaamisen kasvu EUn tutkimus- ja innovaatiorahoituksen hakemisessa. Kari Aalto painottaa, että alueiden ja näiden toimijoiden tulee olla jatkossakin aktiivisia EU-rahoituksen hyödyntämisessä.  

“Alueilla on tärkeää pohtia, miten omilla toimilla voidaan edistää EU-rahoituksen kotiuttamista. Esimerkiksi tutkimus- ja innovaatiotoimintaan on tällä ohjelmakaudella tarjolla paljon rahoitusmahdollisuuksia, joita Itä- ja Pohjois-Suomen toimijoiden on hyvä seurata aktiivisesti. EU-toimiston rooli on vaikuttaa politiikkasisältöihin – mikäli saamme Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulmasta oikeita sisältöjä politiikkaraamiin, tulee tämä myös tarjoamaan alueemme toimijoiden näkökulmasta kiinnostavia rahoitusmahdollisuuksia.”  

Metsäsektoriin liittyvä edunvalvonta on myös toimiston työn keskiössä. Itä- ja Pohjois-Suomen maa-alasta 77 % on metsän kattamaa, ja metsiin liittyvä osaaminen on merkittävää. On siis tärkeää, että alueen näkökulmat huomioidaan jatkossakin EUn metsiin liittyvässä päätöksenteossa. Vaikuttamistyön tulokset näkyvät esimerkiksi metsien ennallistamiseen liittyvän keskustelun painoarvon lisääntymisessä.  

Verkostoyhteistyö tukee vaikuttamistyötä 

EUn toimielimiin ja muihin tahoihin rakennettujen suorien kontaktien ohella Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto hyödyntää edunajamistyössään erilaisia verkostoja. Pohjoisten harvaan asuttujen alueiden verkosto (Northern Sparsely Populated Areas, NSPA) mahdollistaa laajemman alueellisen edunajamisen yhteistyössä Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Norjan EU-toimistojen kanssa. NSPA-yhteistyö käsittää laajan joukon eri politiikkasektoreita, joiden puitteissa voidaan pitää esillä mm. aluekehitykseen, turvallisuuteen, metsiin ja ympäristöön sekä osaavan työvoiman tarpeeseen liittyviä kysymyksiä.  

Muita EU-toimiston näkökulmasta keskeisiä verkostoja ovat mm. metsäisten alueiden verkosto (European Regions for Innovation in Agriculture, Food and Forestry, ERIAFF), Euroopan alueiden tutkimus- ja innovaatioverkosto (European Regions Research and Innovation Network, ERRIN) sekä teollisten innovaatioiden tuottamiseen ja kaupallistamiseen keskittyvä Vanguard Initiative.  

Asioihin voi vaikuttaa 

EU-vaikuttamisen näkökulmasta eletään kiinnostavia aikoja ja kesäkuun alussa järjestettävät Euroopan parlamentin vaalit ovat jo aivan nurkan takana. Euroopan uniosta tuleva lainsäädäntö näkyy monella tavalla alueilla ja kunnissa ja tätä kautta myös kansalaisten arjessa. Toimintansa päättävän parlamentin suomalaiset jäsenet ovat olleet aktiivisia useissa eri teemoissa, esimerkiksi digitaalisen lainsäädännön parissa.  

Vaalit määrittävät keskeisesti Euroopan suuntaa tulevina vuosina. Itä- ja Pohjois-Suomen eurovaalitavoitteissa korostuvat mm. pohjoisten harvaanasuttujen alueiden erityisrahoituksen (NSPA-erityistuki) ja maatalouspolitiikan rahoituksen turvaaminen, EUn kriittisten teknologioiden ja teollisuusalojen kilpailukyvyn kehittäminen sekä liikenneinfrastruktuurin kehittäminen huoltovarmuuden turvaamiseksi. 

EU-toimiston johtaja Kari Aalto toivoo ehdolla olevilta keskustelua Itä- ja Pohjois-Suomelle tärkeistä teemoista.:  

“Euroopan unionilla on iso vaikutus meidän jokaisen elämään. Toivottavasti Suomesta tulee valituiksi Euroopan parlamenttiin edustajia, jotka haluavat edistää paitsi Suomen, myös Itä- ja Pohjois-Suomen etuja. Parlamentissa vaikuttamismahdollisuudet kasvavat, mikäli on valmis ottamaan vastuuta puolueryhmittymän sisällä ja hakeutuu aktiivisesti tällaisiin tehtäviin.  On tärkeää osallistua keskusteluun EU-politiikan sisällöistä ja eurooppalaisen yhteistyön suunnasta. Tähän kaikkeen voi vaikuttaa äänestämällä tulevissa vaaleissa.”