Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto
Tutkimus, kehitys ja innovointi | 22.1.2018

Brexitin vaikutus Iso-Britannian Horisontti 2020 -osallistumiseen

Brexitin kontekstissa moni on pohtinut Iso-Britannian kumppaneiden rahoituskelpoisuutta kansainvälistä yhteistyötä rahoittavissa EU-ohjelmissa. UK Research Office:n (UKRO) varajohtaja Inga Benner kertoi 16.1 järjestämässämme webinaarissa viimeisimpiä kuulumisia siitä, mitä Brexitin vaikutuksesta brittikumppaneiden rahoituskelpoisuuteen tiedetään tällä hetkellä.

Jo ennestään olemme tienneet, että EU-eron voimaanastumiseen (29.3.2019) asti Iso-Britannia säilyttää EU-jäsenvaltion oikeutensa entiseen tapaan. Epäselvyys onkin liittynyt tämän ajankohdan jälkeisiin hakukierroksiin ja hankkeisiin, joiden toimeenpano jatkuu tuon päivämäärän jälkeen.

Joulukuussa 2017 Iso-Britannian hallitus ja EU:n Brexit-neuvottelijat julkaisivat yhteisen raportin, joka keskittyi Brexitin vaikutuksiin EU-rahoituksessa. Raportin mukaan Iso-Britannia tulee todennäköisesti jatkamaan EU-jäsenmaksujen maksamista Brexitistä huolimatta vuonna 2020 päättyvän rahoituskehyksen loppuun asti. Näin ollen Iso-Britannia nauttisi myös EU:n tuomista hyödyistä jäsenmaiden tavoin ja Iso-Britannian toimijat olisivat rahoituskelpoisia EU-rahoituksen saajiksi vielä vuosien 2019 ja 2020 hakukierroksilla.

Vaikka joulukuussa tehdyn raportin toivotaan muodostavan osan lopullista Iso-Britannian eropakettia, Benner painotti, ettei mikään ole varmaa ennen lopullisten neuvotteluiden päättymistä keväällä 2019. Jos tällainen sopimus kuitenkin saadaan aikaan, nykyisen rahoituskehyksen loppuun mennessä hyväksyttyjen projektien rahoitus olisi turvattu projektien päättymiseen asti. Iso-Britannian mahdollisuuksista osallistua EU:n tutkimushankkeisiin myös jatkossa ollaan molemmin puolin positiivisia. Joulukuisen raportin lisäksi asiasta ei ole tällä hetkellä muita virallisia tietoja.

Benner kannusti suomalaisia toimijoita jatkamaan konsortiokumppaneiden hakua Iso-Britanniasta. Mitään muutoksia rahoitusjärjestelyihin ei tule tapahtumaan ennen Brexitin realisoitumista, eikä hänen arvionsa mukaan ole nähtävissä syitä siihen, miksi rahoitus ei jatkuisi myös myöhemmin, sillä tällä hetkellä korkean tason EU-toimijat suhtautuvat asiaan myönteisesti. Rahoituksen saannin mahdollisuus brittikumppaneiden kanssa ei ole tällä hetkellä sen huonompi kuin minkään muunkaan toimijan kanssa, sillä EU-komissio on luvannut, ettei projektien rahoitusta evätä Brexitiä silmällä pitäen. Lisäksi, jos EU:n ja Iso-Britannian välille ei lopulta saada aikaan rahoitusta jatkavaa sopimusta, Iso-Britannian hallitus on jo kesällä 2017 antanut lupauksen siitä, että se varmistaa kansallisista varoistaan rahoituksen projekteille, jotka ovat alkaneet ennen EU-eron voimaanastumista. Tämä Iso-Britannian hallituksen lupaus kattaa myös projektit, joiden hakemus on toimitettu komissiolle ennen Brexitin voimaantuloa.

Virallista ja luotettavaa lisätietoa tutkimusyhteistyöstä ja Brexitistä löytyy UKROn FAQ-lomakkeesta, ja lisätietoja voi tarvittaessa myös tiedustella sähköpostitse osoitteesta UKRO@bbsrc.ac.uk tai suoraan Iso-Britannian hallituksen tutkimuksesta vastaavasta yksiköstä research@beis.gsi.gov.uk.

 

Lisätietoja:

UKRO:n FAQ-lomake

UKRO

Inga Bennerin esitelmän kalvot