EU-rahoituksen tulevaisuus vuoden 2020 jälkeen väittelyn aiheena Komission korkean tason konferenssissa Brysselissä 8.-9.1.2018

16.01.2018

Euroopan komissio järjesti Brysselissä 8.-9.1. EU:n rahoituskehyksen muodostumiseen ja tulevaisuudennäkymiin keskittyvän konferenssin: ”Shaping Our Future: Designing the Next Multiannual Financial Framework.” Tilaisuudessa syvennyttiin keskustelemaan EU-rahoituksen tulevaisuudesta niin filosofisella kuin käytännölliselläkin tasolla. Tilaisuudella Komissio halusi herättää keskustelua ja pyytää jäsenvaltioita, alueita ja muita toimijoita esittämään ideoita ja avauksia sen suhteen, miltä EU-budjetin tulisi näyttää BREXIT:in toteuduttua uudella ohjelmakaudella.

Komission tavoite on, että uusi rahoituskehys olisi valmis ennen seuraavia EU-parlamentin vaaleja keväällä 2019. Komissio tulee antamaan oman esityksensä rahoituskehykseksi (MFF) toukokuun 2018 loppupuolella. Tuolloin neuvoston puheenjohtajana toimiva Bulgaria tulee järjestämään kevään aikana useita tilaisuuksia, joissa rahoituskehyksestä keskustelua jatketaan:

 

·         9.3. Korkean tason konferenssi

·         12.4. Valtionvarainministereiden kokous

·         3.6. Tulevaan maatalouspolitiikkaan liittyvä tilaisuus

·         8.6 Komission julkaisemaan MFF-esitykseen nojaava koheesiopolitiikkatilaisuus

 

Brysselissä järjestetyssä konferenssissa keskeisiä väittelyn ja keskustelun aiheita olivat mm.

1.    Tulevan EU-budjetin koko

2.    Rahoitettavien toimien EU-tason lisäarvo

3.    Eri budjettilohkojen jatkuvuus ja osuus budjetista

4.    Nettomaksajamaiden ja nettosaajamaiden suhteet ja tasapaino

5.    Laina- ja riskirahoituksen rooli

6.    Rahoituskauden pituus

 

Tulevan budjetin koko ja resurssit

Tulevan kauden budjetin suuruudesta käytiin vilkasta keskustelua. Asiassa ovat tyypillisesti napit vastakkain ns. nettomaksaja- ja nettosaajamaat. Budjettikomissaari Günther Oettinger peräänkuulutti jäsenvaltioita miettimään, mikä on EU:n tarkoitus – mihin suuntaan haluamme EU:n kehittyvän? Useiden komissaarien, mm. puheenjohtaja Jean-Claude Junckerin ja Jyrki Kataisen, ja Saksan hallituksen mielestä tulisi myös päästä eroon perinteisestä nettomaksaja/nettosaaja-ajattelusta, sillä on selvää, että kaikki EU-maat hyötyvät unionista paljon jäsenmaksuja enemmän ja myös tavoilla, joita ei voi mitata rahassa.

Oettingerin mielestä ei pitäisi ensin lukittautua tiettyyn rahasummaan ja vasta sen jälkeen miettiä, mitä sillä rahoitetaan. Ensin tulisi miettiä, mitä haluamme saavuttaa, ja sitten tarkastella sitä, minkä kokoisella ja millaisella EU-rahoituksella tavoitteet on mahdollista saavuttaa. Oettingerin arvion mukaan budjetti voisi asettua 1,1X prosentin tasolle EU:n BKT:stä. Saksa osoitti tilaisuudessa myös tukevansa – Bulgarian, Puolan, Portugalin ja Unkarin hallitusten edustajien ohella – Oettingerin ehdotusta, että EU-budjetin tulisi olla hieman suurempi kuin 1 prosentti EU:n BKT:sta. Gabriel toivoi Komission esittävän kunnianhimoisen budjetin, jolla saataisiin paljon aikaan. Hän totesi Oettingerin ehdottaman budjetin kasvun suhteessa bruttokansantuotteeseen merkitsevän ”vain” 10 miljardia euroa vuodessa, mikä olisi vähemmän kuin Donald Trumpin Saksalle esittämät NATO-velkavaatimukset. Kielteisesti budjetin kasvattamiseen bruttokansantuotteeseen nähden suhtautuivat konferenssin puhujista lähinnä Itävallan tuore EU-ministeri Gernot Blümel sekä valtiovarainministeriön edustajana valtiosihteeri Risto Artjoki.

Tulevan budjetin suunnittelua vaikeuttavat uudet haasteet: BREXIT ja kulupuolella uusien haasteiden aiheuttamat menot, kuten maahanmuuttoaalto ja turvallisuus. Komissio pyrkii löytämään säästömahdollisuuksia budjetissa, jotta BREXIT-aukko saataisiin paikattua. Saksan ulkoministeri Sigmar Gabrielin mukaan keinot paikata budjettivajetta voisivat sisältää myös tehostettuja toimia saada aikaiseksi reilumpaa suuryritysten verotusta EU:ssa (mm. Google ja Amazon). Gabrielin tavoitteisiin kuuluu myös saattaa päätökseen EU:n pankkiunioni. Hän tähdensi myös, että EU:lla tulee olla keinoja reagoida yllättäviin kriiseihin. Myös mm. Portugalin valtiovarainministeri Mário Centeno ja Ranskan EU-ministeri Nathalie Loiseau ilmaisivat toivovansa uusia EU:n omia resursseja, jotka voisivat liittyä esim. sisämarkkinoiden toimintaan tai energiaveroihin.

 

EU-tason lisäarvo

Tilaisuudessa toistettiin lukuisia kertoja, että EU-rahoituksella tulee aina olla jokin EU-tason lisäarvo. EU-tasolla käytettävä raha tuottaa tehokkaampaa toimintaa kuin kansallisella tasolla käytetty raha. Komission edustajat ja mm. Saksa ja Ranska korostivat lisäarvon merkitystä useaan otteeseen. Itä-Euroopassa aiheeseen tartuttiin hieman toisesta näkökulmasta: Puolan EU-ministeri Konrad Szymański maalaili mielikuvituksellisesti näkymiä, joissa uusille jäsenmaille voimakkaasti kohdistuva koheesiorahoitus ratkaisee vanhojen jäsenmaiden murheenkryynin palkkakilpailusta uusien ja vanhojen jäsenmaiden välillä.

Eri budjettilohkojen jatkuvuus ja osuus budjetista

Kukaan komission edustajista tai jäsenvaltioiden edustajista ei kyseenalaistanut EU:n TKI-rahoituksen järkevyyttä ja mm. komissaari Oettinger totesi, että hän aikoo varmistaa, ettei TKI-puiteohjelmasta (Horisontti 2020) ja koulutusohjelma-Erasmuksesta leikattaisi.

Useat puhujat lisäksi korostivat koheesiopolitiikan ja maatalouspolitiikan tärkeyttä ja puolustivat niiden asemaa EU:n budjetissa. Etunenässä komission puheenjohtaja Juncker totesi, ettei hän hyväksy koheesiopolitiikan alasajoa, vaikka suositteleekin sen uudistamista. Oettinger suositteli välttämään koheesion leikkaamista ”ainakaan merkittävässä määrin”; korkeintaan 5-10 % leikkaus olisi hänen mielestä hyväksyttävissä. Lisäksi Juncker totesi, että koheesiopolitiikan implementaatiota on nopeutettava siellä missä se nyt jumittaa.

Sama koskee Oettingerin ja Junckerin mukaan maatalouspolitiikkaa. He totesivat, että jotkut jäsenmaat ovat ehdottaneet, että BREXIT:in tuloksena syntyvä budjettivajaus ratkaistaisiin maataloustukia leikkaamalla. Juncker viittasi 1960-lukuun, jolloin Eurooppa ei kyennyt edes tuottamaan omaa ruokaansa. Budjettikomissaari korosti olevansa huolissaan tilanteesta, jossa Eurooppa tulisi riippuvaiseksi ruoan tuonnista; EU:n tulee olla omavarainen ruoantuotannon suhteen.

 

Laina- ja riskirahoituksen roolista

Juncker puhui voimakkaasti ESIR-rahaston puolesta ja totesi sen olleen erinomainen menestys. Juncker ja Katainen korostivat, että laina- ja riskirahoitusinstrumentteihin sijoittamalla EU pystyy vivuttamaan vähiä resurssejaan lisäämättä julkista velkaa. Mm. Katainen painotti myös näiden instrumenttien merkittävää kykyä houkutella lisää yksityisiä resursseja julkisten tueksi. Näiden lisäksi Konferenssissa oli myös annettu runsaasti näkyvyyttä Euroopan investointipankin edustajille.

Nettomaksajamaiden ja nettosaajamaiden suhteet ja tasapaino

Tilaisuudessa paikalla olleiden nettomaksajamaiden ja nettosaajamaiden ministeritason edustajien välillä oli selvää jännitystä. Komissio pyrki tuomaan tilanteeseen liennytystä korostamalla, kuinka kaikki EU:n jäsenmaat ovat ”nettohyötyjiä”. Nettosaajamaiden edustajat korostivat odotetusti tarpeitaan koheesiopolitiikan jatkuvuudelle maissaan. Unkarin ministeri János Lázár vitsaili Unkarin haluavan nettomaksajamaaksi ja valitteli sitä, ettei näin ole. Hänellä oli myös useita ehdotuksia EU:n tulevaisuudelle, joihin kuului mm. EU:n laajentumisen jatkuminen EU:n jäsenvaltioehdokasmaihin.

 

Rahoituskauden pituus

Komissaari Oettinger sanoi kannattavansa pidemmällä tähtäimellä sitä, että EU:n rahoituskehyksen pituus olisi seitsemän vuoden sijaan viisi. Näin rahoituskehyksestä neuvottelusta tulisi helpompaa ja demokraattisempaa, koska jokaisella parlamenttikaudella olisi oma rahoituskehyksensä. Hän ei kuitenkaan sanonut kannattavansa sitä, että viisivuotisiin rahoituskausiin siirryttäisiin heti, vaan vasta seuraavan rahoituskauden jälkeen. Ministereistä itävaltalainen Blümel suhtautui viisivuotiskausiin kielteisesti. Myös useat muut puhujat painottivat, että kireäksi asetetun aikataulun vuoksi pitäisi olla muuttamatta rahoituskehyksen pituutta. Tukeutumalla vanhaan malliin voisimme nopeuttaa asian valmistumista.

 

Lisätietoja:

Konferenssisivusto


 

Ajankohtaista

 
Uutisarkisto 2014 | 2013 | 2012