Neuvottelut EU:n tulevasta monivuotisesta rahoituskehyksestä etenevät odotettua hitaammin

14.12.2018

Euroopan komissio on viivästyttänyt seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen (2021-) valmistumiselle asetettua tavoiteaikaa, koska neuvottelut EU-jäsenmaita edustavassa neuvostossa näyttävät etenevän odotettua verkkaisemmin. Alun perin tavoitteena oli löytää sopu aiheesta vielä nykyisen Euroopan parlamentin ja EU:n seuraavan puheenjohtajamaan, Bulgarian, toimikausien puitteissa ennen kesää 2019.

Komissio ilmoitti 4.12 julkistetussa tiedonannossaan tavoitteen rahoituskehyssovusta siirtyvän lokakuulle 2019. Tämä mahdollistaisi sovun syntymisen vielä nykyisen Junckerin komission ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan, Donald Tuskin, toimikausien aikana. EU:n puheenjohtajamaana tuolloin toimii Suomi.

MFF-pakettiin kuuluvien rahoitusohjelmien säädöksistä päättämiseen osallistuu myös Euroopan parlamentti, joka on edennyt suhteellisen ripeästi. Uuden aikataulun puitteissa parlamentti ehtii kuitenkin vaihtua ja näin ollen on todennäköistä, että ohjelmista käytäviin kolmikantaneuvotteluihin (neuvosto, parlamentti ja komissio) osallistuu uusi parlamentti. Mikäli parlamentin voimasuhteissa tapahtuu merkittäviä muutoksia, voi arvaamattomuus lisääntyä näiden neuvotteluiden osalta.

Koheesio- ja maatalousleikkaukset sekä tutkimusrahoituksen periaatteet puhuttavat

Haasteita neuvotteluissa ovat aiheuttaneet mm. komission päätös siirtää rahoitusta pois koheesiorahastoista ja maataloustuista. Sitä vastoin muun muassa EU:n tutkimusrahoitusta (Euroopan Horisontti -ohjelma) on kasvatettu. Tällä hetkellä valtaosa Itä-Euroopan saamasta EU-tuesta on maatalous- ja koheesiorahoitusta. Näin ollen koheesiomaat ovat vastustaneet jyrkästi koheesio- ja maataloustukien leikkauksia.

Sen sijaan toistaiseksi vain pieni osa kovasti kilpaillusta Horisontti2020 -ohjelman TKI-rahoituksesta on suuntautunut itäisiin jäsenmaihin. Koheesiomaiden oman arvion mukaan tämä osuus on ollut vain noin viisi prosenttia. Tällä sektorilla koheesiomaat ovat vaatineet ohjelman rahoituskriteerien rukkaamista kehityseroja tasaavaan suuntaan. Suomi taas yhdessä Pohjois- ja Länsi-Euroopan maiden kanssa on vastustanut tällaista ja korostanut kilpailun merkitystä rahanjaossa.
Budjetista vastaava komissaari Günther Oettinger on myös huomauttanut, että 10 miljardia euroa Euroopan horisontti -ohjelman kokonaisbudjetista (94,1 mrd) on esitetty maataloustutkimukseen, jota Itä-Euroopassa on hänen näkemyksensä mukaan hyvät mahdollisuudet kehittää.

Neuvoteltavana oleva uusi MFF-suunnitelma astuu voimaan vuonna 2021 ja on voimassa vuoteen 2027 saakka.

Lue lisää:

Komission tiedonanto (pdf)

ScienceBusiness -verkoston uutinen Euroopan Horisontti -neuvotteluista


 

Ajankohtaista

 
Uutisarkisto 2014 | 2013 | 2012