Juncker piti vuotuisen unionin tila – puheensa parlamentin edessä

15.09.2017

Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker esitti 13.9. pitämässä puheessaan tulevaisuuden visionsa Euroopan unionin kehityksestä. Juncker julkisti monia aloitteita jotka ennakoivat komission vuoden 2018 työohjelmaa, esimerkiksi kauppaan, teollisuuteen ja turvallisuuteen liittyen. Taloudellisesti Juncker näki EU:n olevan myötätuulessa vaikeiden kriisivuosien jälkeen. Hän korosti vapaakaupan tärkeyttä ja toivoi, että vapaakauppasopimus Australian ja Uuden-Seelannin kanssa saavutetaan pian. Juncker halusi puheessaan nähdä euroalueen laajenevan edelleen ja visioi euroa koko unionin valuuttana. 'Jos haluamme, että euro yhdistää eikä jaa maanosaamme, sen pitäisi olla enemmän kuin valikoidun maaryhmän valuutta', Juncker sanoi.

 

Konkreettisena ehdotuksena oli EU:n oma valtiovarainministeri, jonka tehtävänä olisi koordinoida unionia käsitteleviä talouskysymyksiä. Valtiovarainministeri toimisi komission varapuheenjohtajana sekä euroryhmän puheenjohtajana. Puheen ohessa ilmoitettiin myös, että komissio tähtää siihen, että sen ehdotus monivuotisesta rahoituskehyksestä tulisi toukokuussa 2018. Juncker ei puheessaan ESIR-rahastoa, eli niin kutsuttua Juncker Plania lukuun ottamatta, juuri käsitellyt EU-rahoitusasioita. Myöskään esimerkiksi koheesiopolitiikkakeskusteluun ei juuri tullut uutta näkökulmaa. Valtaosa Junckerin esittämistä aloitteista edellyttää jäsenmaiden tukea ja siksi on vaikea sanoa, mitkä niistä lopulta toteutuvat. Pääministeri Juha Sipilä totesi Junckerin olevan monissa asioissa Suomen kanssa samoilla linjoilla, mutta esimerkiksi Euroopan talous- ja rahaliiton EMU:n kehittämisen suhteen Suomi on Sipilän mukaan varovaisemmalla linjalla.

 

Junckerin mukaan EU:n ylimmän johdon tulisi näyttäytyä selkeämpänä ulkopuolisille tahoille. Hän esittikin Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan ja komission puheenjohtajan tehtävien yhdistämistä. Juncker näki EU:n jäsenmaiden määrän kasvavan tulevaisuudessa, brexitistä huolimatta, kun Länsi-Balkanin maat liittyvät unioniin. Turkin EU-jäsenyys ei tule toteutumaan lähitulevaisuudessa, koska maan nykyinen hallinto ei kunnioita oikeusvaltioperiaatetta. Schengen-aluetta tulee hänen mukaansa laajentaa niin, että Bulgaria ja Romania tulisivat vapaan liikkuvuuden piiriin. Komissio aikoo myös ottaa uusia keinoja eurooppalaisten yritysten puolustamiseksi. Uusi järjestelmä, joka läpivalaisee ulkomaalaiset sijoitukset eräillä keskeisillä teollisuuden aloilla on suunnitteilla. Juncker puhui myös ympäristöstä ja siitä kuinka Euroopan tulee toimia ilmastonmuutoksen torjumisen suunnannäyttäjänä.

 

Terrorismin vastaisen taistelun helpottamiseksi Juncker ehdotti uuden eurooppalaisen kyberturvallisuuden viraston perustamista. EU-maiden pitäisi myös parantaa keskinäistä tiedonvälitystään terroriaikeista epäiltyjen henkilöiden suhteen. EU:n ulkopolitiikkaa pystytään vahvistamaan niin, että päätöksiä tehdään enemmän määräenemmistön avulla eikä yksimielisesti. Yksimielisyysvaatimus on Junckerin mukaan hidastanut päätöksentekoa EU:n kannalta merkittävissä päätöksissä. Hän piti Euroopan nykyistä siirtolaistilannetta hyvin haastavana ja toivoi EU:n avaavan lisää laillisia reittejä siirtolaisille, jotta heidän ei tarvitsisi turvautua salakuljettajiin. Juncker korosti tasa-arvon ja turvallisuuden tärkeyttä EU:lle ja totesi, että 'Euroopan pitää pystyä hengittämään kummallakin keuhkollaan: itäisellä ja läntisellä'.

 

Lue lisää:

Komission tiedote


 

Ajankohtaista

 
Uutisarkisto 2014 | 2013 | 2012