Horisontti 2020 -ohjelman väliarviointi ja yhdeksännen puiteohjelman valmistelu vuoden 2020 jälkeiselle ajalle

31.05.2017

Nykyinen EU:n kahdeksas vuosien 2014–2020 tutkimuksen puiteohjelma on tullut puoliväliinsä, ja EU on tähän liittyen toteuttanut ohjelman väliarviointia. Tässä yhteydessä toteutettiin myös julkinen kuuleminen, jonka tuloksena kaikkiaan yli 300 kannanottoa ja 3000 vastausta ladattiin komission nettisivuille. Horisontti 2020 -ohjelmalle satoi niin kiitosta kuin kehittämisen aiheita. Yleinen viesti osallistujamaista oli positiivinen, ja esimerkiksi eurooppalaisista yliopistoista suuri osa arvioi H2020-rahoituksen olleen rahallisesti mitattuna merkittävämpää kuin monen tutkijan saama kansallinen rahoitus. Rahoitusohjelman menestyksestä kertoo myös se, että maaliskuuhun 2017 mennessä H2020-ohjelma oli saanut jo yhtä monta hankehakemusta kuin edellinen seitsemäs puiteohjelma sai yhteensä koko seitsenvuotisen toimintakautensa aikana. Lisäksi komission julkaisemien vuosiraporttien mukaan, joissa mitataan esimerkiksi projektien kaupallista tuotteistamista, tieteellisten julkaisujen määrää sekä immateriaalioikeuksien rekisteröintejä, Horisontti 2020 -ohjelma on ollut menestyksekäs. Myös EU-kansalaiset ovat Eurobarometrin mukaan olleet tyytyväisiä EU-rahoilla tuettuihin tutkimus- ja innovaatiohankkeisiin, ja puiteohjelman sosiaalista aspektia on haluttu korostaa. Komission mukaan H2020-ohjelman tieteellistä vaikuttavuutta on kuitenkin vielä liian aikaista arvioida kaiken kattavasti, sillä etenkin tieteelliset julkaisut ja tuotteistamisen menestyksekkyys realisoituvat vasta projektien loppuvaiheessa tai pitkällä aikavälillä projektien jo päätyttyä.

Positiivisesta yleiskuvasta huolimatta jäsenmaiden näkökulmasta puiteohjelma vaatii silti useita puolivälin korjausliikkeitä. Erityisesti hakemusten alhainen menestysprosentti nousi ongelmaksi sidosryhmien kommenteissa, sillä kasvaneen suosion myötä myös yhä suurempi osa erityisen korkeatasoistakin hakemuksista hylätään. Edellisen puiteohjelman läpimenoprosentti oli noin 19–21 kun taas H2020-hakemuksista hyväksytään noin 12–14 prosenttia. Tämän lisäksi useassa maassa kansallista rahoitusta on vähennetty samanaikaisesti, mikä on lisännyt painetta EU-rahan hakemiseen. Pitkät hankehakutekstit ja käsittelyajat sekä arviointiprosessin läpinäkyvyyden ja kunnollisen palautteen puute näyttävät myös kasvattaneen turhautumista jäsenmaissa. Hankehakemuksien katsotaan olevan liian pitkiä verrattuna muihin rahoitusohjelmiin ja hylätystä hakemuksesta saadun palautteen laatu vaihtelee eri sidosryhmien mukaan liikaa. Jäsenmaissa toivottaisiinkin lisää kaksivaiheisia hakemuksia sekä läpinäkyvyyttä arviointipaneelien ja neuvonantajien valintoihin. Lisäksi vähentämällä hakujen määrää sekä laatimalla tarkempia hakutekstejä rahoitusohjelman toimivuutta katsottaisiin voitavan parantaa.

Osa vastaajista näki myös rahoituksen maantieteellisen jakautumisen ongelmallisena. Viisi EU-maata on saanut noin 2/3 kaikesta H2020-rahoituksesta samalla, kun Keski- ja Itä-Euroopan maiden saanto on vain vähän yli neljässä prosentissa. Suuremmilla mailla koetaan myös olevan enemmän vaikutusvaltaa työohjelmien sisältöihin. Nykyinen kahdeksas puiteohjelma on lisäksi houkutellut edeltäjäänsä nähden huomattavasti vähemmän kansainvälistä kiinnostusta, joka johtuu osittain rahoitussääntöjen muutoksesta tietyille kumppanimaille.

Euroopan parlamentista on puolestaan noussut esiin äänenpainoja, jotka kyseenalaistavat erityisesti suurille teollisuusyrityksille annettavan julkisen tutkimusrahoituksen. Parlamentin väliarviointiprosessista vastaava MEP Soledad Cabezon Ruiz korostaa, että H2020-rahoitus tulisi suunnata pois teollisuusvetoisuudesta ja kohdistaa voimavaroja yhteistyöpohjaisille projekteille, joissa monen kokoiset toimijat pääsisivät paremmin rahoitukseen kiinni. Suurilla projekteilla on taipumus keskittyä suuriin ”eliitti-instituutioihin”, joka luo ongelman pienemmille jäsenmaille ja tahoille. Komission tulisi Ruizin mukaan perustella tämän kaltainen suurteollisuudelle annettu rahoitus paremmin etenkin, kun teollisuuden toimijat itse eivät ole lisänneet tutkimuksen rahoitustaan. Parlamentin visiossa suurteollisuuden toimijoille voitaisiin antaa rahoitusta suurten budjettien ja merkittävien infrastruktuurillisten hankkeiden tukemiseen, jotka hyödyttävät kaikkia EU-alueen yhteiskuntia.

Kaiken kaikkiaan 90 prosenttia sidosryhmäkuulemisen vastaajista näkee kuitenkin, että H2020-ohjelma vastaa hyvin Euroopan tämän hetkisiin haasteisiin. Erityishuomio toiminnan kehittämisessä tulisikin vastaajien mukaan suunnata koko prosessin yksinkertaistamiseen sekä synergioiden löytämiseen niin älykkään erikoistumisen strategioiden, EU:n sisäisten kuin EU:n ja kansallisten rahoituslähteiden välillä (esimerkiksi aluekehitysvarat, H2020 ja ESIF).

Yhdeksännen puiteohjelman valmistelu

Myös tulevan yhdeksännen puiteohjelman valmistelu- ja vaikuttamistyö on käynnistetty vuoden 2020 jälkeiselle ajalle. Ohjelman muotoilussa pyritään ottamaan huomioon niin tiedeyhteisön, yritysmaailman kuin kansallisten ja kansainvälisten sidosryhmien näkökulmia. Komission julkaiseman raportin mukaan puiteohjelma tulee keskittymään huippututkimukseen ja EU:n aseman vahvistamiseen tieteen maailmanlaajuisena huippualueena.

Erityishuomiota komissio haluaa kiinnittää puolustusteollisuuden tutkimukseen. Nykyisen H2020-ohjelman puitteissa ei voida rahoittaa suoraan puolustusteknologiaan liittyviä hankkeita, vaan ainoastaan monikäyttöisyyteen (dual-use) pohjautuvia projekteja. Komission laskelmien mukaan yhteistyö puolustusteollisuuden alalla toisi Euroopan-laajuisesti noin 25–100 miljardin euron vuosittaiset säästöt.  Lisäksi avoimen tieteen ja datan käyttämisen luomat mahdollisuudet sekä sektorit ylittävä tutkimus ovat prioriteetteja tulevaisuudessa. Sekä nykyisen että tulevan puiteohjelman tulee komission mukaan kyetä vastaamaan joustavasti myös yllättäviin alueellisiin ja maailmanlaajuisiin muutoksiin.

Esimerkiksi Suomen yliopistojen yhteistä ääntä edustava UNIFI on tuonut Suomen akateemisen yhteisön näkemykset esiin tulevan puiteohjelman suuntaviivoista omassa positiopaperissaan. UNIFI painottaa tutkimuksen ”Excellence”-aspektin olevan tärkein peruste myönnettävälle rahoitukselle. Lisäksi yliopistot ovat painottaneet apurahapohjaisen rahoitusmallin jatkamista, sillä lainaperustaisuus ei niiden mukaan sovi yliopistojen tutkimustoiminnan rahoittamiseen. Puiteohjelmaan tulisi lisätä enenevässä määrin myös yhteiskunta- ja humanististen tieteiden kannalta relevantteja rahoitusmahdollisuuksia, ja rahoitusta tulisi myöntää niin yksittäisille kuin yhteistyöpohjaisille hankkeille. Erityisesti Suomen yliopistot painottavat tasapainoisen rahoituksen merkitystä innovaatioiden ja perustutkimuksen resursoinnin yhteydessä.

Komission tutkimus- ja innovaatiopolitiikan neuvoa-antava RISE-asiantuntijaryhmä (Research, Innovation and Science Policy Experts) antoi myös vastikään omat suosituksensa tulevan eurooppalaisen tutkimus- ja innovaatiorahoituksen suuntaviivoista. Asiantuntijaryhmä esittää, että rahoitushakemusten määräajoista tulisi luopua kokonaan. Näin komission työtaakka sekä hakemusten tämänhetkinen valtaisa määrä voisivat vähentyä huomattavasti, minkä seurauksena myös rahoitushakemusten onnistumisprosentti nousisi. Tällä hetkellä hakemiseen vaadittava työmäärä sekä alhainen läpimenoprosentti pakottavat tutkijoita tekemään useita hakemuksia rahoituksen saamiseksi, johon käytetty aika ja työpanos ovat monissa tapauksissa suhteettoman korkeita. RISE esittää myös rahoituksen suuntaamista suuren mittaluokan projekteista erinomaisten yksittäisten tutkijoiden ja pienempien projektien suuntaan. Eroon tulisi päästä etenkin H2020-ohjelman keinotekoisista yhteistyön ennakkoehdoista (esim. 3 partneria kolmesta eri jäsenvaltiosta) ja tukea luonnollisten yhteistyöverkostojen kehittämistä. Lisäksi komission tulisi asiantuntijaryhmän mukaan myöntää myös pienempiä apurahoja kevyemmillä hakemusperusteilla.

Paljon puhetta on riittänyt myös Euroopan innovaationeuvoston EIC:n (European Innovation Council) roolista nykyisessä ja tulevassa puiteohjelmassa. EIC:n tavoitteena on uusien radikaalien innovaatioiden ja nuorten innovatiivisten yritysten scale-up -toimintojen tukeminen sekä innovaatiorahoituksen keskittäminen saman katon alle, jolloin innovaatiotoiminnan resurssien käyttöä voitaisiin kohdentaa paremmin Euroopan alueella. Nykykäsityksen mukaan EIC ei olisi uusi institutionaalinen elin, vaan pyrkimyksenä on luoda ennen kaikkea innovaatiotoiminnan brändi, joka ei toiminnallaan kilpaile esimerkiksi Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin (EIT) tai laadukasta perustutkimusta rahoittavan Euroopan tutkimusneuvoston (ERC) kanssa. Euroopan parlamentti on ilmaissut visiopaperissaan tukensa EIC:lle, mutta painottaa EIC:n toiminnan rationalisointia esimerkiksi edellä mainitun EIT:n tieto- ja innovaatioyhteisöjen kanssa.

Viimeaikaisessa keskustelussa suurimpana kysymysmerkkinä on kuitenkin ollut yhdeksännen puiteohjelman rahoitus, joka on herättänyt paljon keskustelua ja epäilyksiä etenkin brittien BREXIT-päätöksen jälkimainingeissa. Parlamentin visiossa rahoitus tulisi nostaa 100 miljardiin euroon tulevalle seitsenvuotiskaudelle, mutta tämän kaltainen summa olisi vaikea saavuttaa jo nykyisessä tilanteessa ilman BREXITin tuomaa lisätaakkaa budjetille. Myös komission neuvoa-antava RISE-asiantuntijaryhmä on budjetin kasvattamisen kannalla nykyisestä 77 miljardista eurosta. Tulevan puiteohjelman sidosryhmäkuuleminen julkaistaan 3. heinäkuuta 2017 järjestettävässä konferenssissa, jossa komission asettaman korkean tason tutkimus- ja innovaatiopolitiikan työryhmän (High Level Group on maximising impact of EU Research and Innovation Programmes) puheenjohtaja Pascal Lamy esittelee ryhmänsä tulevaisuuden vision ja suositukset EU:n tutkimus- ja innovaatio-ohjelmien vaikutusten maksimoimiseksi. Esiteltävät suositukset perustuvat Horisontti 2020 -ohjelman väliarvioinnin tuloksiin. Sidosryhmäkuulemisen jälkeen komission esitys yhdeksännestä puiteohjelmasta julkaistaan odotettavasti vuoden 2018 puoliväliin mennessä, jonka jälkeen neuvosto sekä parlamentti käsittelevät esitystä. Esityksen käsittelyprosessia voivat vielä mutkistaa Ison-Britannian tulevan EU-eron lisäksi vuonna 2019 järjestettävät EU-parlamenttivaalit. 

Lisätietoja:

H2020 sidosryhmäkonsultaation loppuraportti

Komission asiantuntijaryhmän raportti EU:n tutkimusrahoituksen vaikuttavuudesta

RISE-ryhmän loppuraportti

High Level Group on maximising impact of EU Research and Innovation Programmes

Science Business: The Horizon 2020 half-time score

Science Business: Less than halfway in, Horizon 2020 has received as many applications as FP7

Science Business: Horizon 2020’s continued funding of big companies should be questioned

Science Business: New EU report hints at post-Horizon 2020 research priorities

Science Business: Experts call for ‘people before projects’ revamp of EU research programme

 


 

Ajankohtaista

 
Uutisarkisto 2014 | 2013 | 2012