Euroopan horisontti -rahoitusohjelman valmistelu – missä mennään?

01.11.2018

Komission esitys suositun innovointiin ja tutkimukseen suunnatun Horisontti 2020 -rahoitusohjelman manttelinperijäksi kaavaillusta Euroopan horisontti -ohjelmasta on ollut viime aikoina lievässä vastatuulessa neuvoston ja parlamentin otettua esityksen käsittelyynsä. Jäsenmaita edustavassa ministerineuvostossa on noussut esiin epäilyjä jopa esityksen oikeusperustaan liittyen: komissio kaavaili esityksessään laajentavansa ohjelman oikeutusta tutkimuspuolelta myös perustamissopimuksen teollisuuspykäliin. Tulevalle EU:n rahoituskaudelle 2021-2027 suunniteltu Euroopan horisontti -ohjelma on myös synnyttänyt europarlamentaarikoiden välille levenevän kuilun ohjelman rahoitusperusteita koskevien erimielisyyksien vuoksi. Viimekädessä kyse on siitä, tulisiko ohjelman toimia tasavertaistavana instrumenttina Länsi- ja Itä-Euroopan välillä – koheesiorahaston tyyppisenä ratkaisuna, jonka tarkoitus olisi auttaa Euroopan itäosia kuromaan tutkimuksellisesta välimatkaa umpeen, vai pikemminkin rahoitusinstrumenttina yksinomaan eurooppalaisen huippututkimuksen ja -innovoinnin käyttöön.

Kummallakin leirillä on omat huolensa vastakkaisen näkemyksen vaikutuksista. Komission keväällä esittämät leikkaukset koheesio- ja aluekehitysrahastoihin tulevat osumaan kriittisimmin Euroopan unionin köyhempiin alueisiin, ja näin ollen kehittyvät ja köyhemmät alueet ovat myös huolestuneita kehityksen mahdollisesta hidastumisesta sekä kasvavasta aivovuodosta ja innovaatiokuilusta. Tämän vuoksi köyhemmät alueet ja maat esittävät rahoitusohjelmaan kriteerejä laajemman ja tasapuolisen maantieteellisen kattavuuden puolesta.

Päinvastaisen näkemyksen mukaan Euroopan horisontin tulisi keskittyä vain huipputason tutkimukseen sekä innovaatioihin, ja että erinomaisuuden tulisi olla tärkein kriteeri rahoitukselle. Maantieteellisten kriteerien pelätään heikentävän huipputason tutkimuksen mahdollisuuksia rahoitukseen ja alentavan EU:n tieteen tasoa.

On esitetty näkökantoja, joiden mukaan nykyisellään Horisontti 2020 näyttäytyy monille yliopistoille liian monimutkaisena ja kalliina. Kaikilla ei ole varaa palkata erikseen ammattilaisia avustamaan tutkijoita rahoituksen hakemisessa, mikä heikentää niiden mahdollisuuksia kovassa rahoituskilpailussa. Tämän vuoksi onkin ehkä syytä tarkastella lähemmin ohjelman rakenteita ja pohtia ratkaisuja rahoituksen paremmalle ja reilummalle saavutettavuudelle. Komissio on lupaillut tähän ratkaisuja mm. yksinkertaisemman ohjelmahallinnon myötä

Yliopistojen edustajien mukaan innovaatiokuilun ja aivovuodon päihittämiseksi rahoitusohjelman tulisi kannustaa tutkijoita laajempaan liikkuvuuteen. Tutkijoiden Euroopan sisäistä liikkuvuutta onkin määrä helpottaa tulevina vuosina myös Erasmus+-ohjelman upouuden Eurooppa-yliopistot -pilottiohjelman avulla, joka tähtää yhteiseurooppalaisen koulutusalueen muodostamiseen.

Euroopan parlamentin 10. päivä lokakuuta julkaisemassa muutosluonnoksessa näkemys Euroopan horisontin saavutettavuudesta ja avoimuudesta näyttäytyy kuitenkin hieman erilaisena kuin komission alkuperäisessä visiossa. Muutosluonnos vaatii muun muassa tiukempia ehtoja yhdelle rahoitusohjelman osista, Euroopan innovaationeuvostolle (EIC), jonka tarkoitus on toimia nopean ja joustavan rahoituksen instrumenttina yrityksille. Lisäksi muutosluonnos esittää kapeampia osallistumismahdollisuuksia ohjelmaan valtioille, jotka eivät kuulu EU:hun, mutta ovat silti EU-yhteistyön piirissä. Tämä tarkoittaisi EFTA-maiden eli Norjan, Islannin, Sveitsin ja Liechtensteinin lisäksi myös brexitin jälkeistä Iso-Britanniaa, joka on Saksan ohella ollut suurimpia Horisontti 2020 –rahoituksen saajia kuluvalla rahoituskaudella. Muutosluonnos esittää myös näiden maiden ulossulkemista Euroopan tiedeneuvoston ERC:n järjestämistä rahoituskilpailuista. Lisäksi komissiota vaaditaan tulevaisuudessa raportoimaan vuosittain Euroopan parlamentille ja Euroopan unionin neuvostolle ohjelmaan osallistuvien EU:n ulkopuolisten maiden tuottamasta tieteellisestä lisäarvosta.

Paraikaa parlamentti viimeistelee kantaansa koskien Euroopan horisonttia. Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta äänestänee suuresta määrästä lakimuutoksia 21. marraskuuta ennen suunniteltua äänestystä parlamentin täysistunnossa myöhemmin marraskuun lopulla.


 

Ajankohtaista

 
Uutisarkisto 2014 | 2013 | 2012