EPRS julkaisi tutkimuksen EU:n perussopimusten käyttämättömästä potentiaalista

28.02.2019

Euroopan parlamentin tutkimuspalvelu (EPRS) julkaisi tammikuun alussa tutkimuksen ”Unlocking the potential of the EU Treaties: An article-by-article analysis of the scope for action”, jonka tarkoituksena on selvittää, voisiko EU tehdä enemmän ilman perussopimusten muuttamista. Tutkimuksen julkaisun taustalla on tilanne, jossa kansalaisten yleisen mielipiteen mukaan EU:n pitäisi tehdä enemmän eri politiikka-aloilla, mutta samaan aikaan perussopimusten muuttaminen on epätodennäköistä jäsenmaiden erimielisyyksien ja ratifiointiprosessin vaikeuksien vuoksi. Siksi EPRS päätti tarkastella perussopimusten EU-instituutioille antamia vielä käyttämättömiä ja vähän käytettyjä mahdollisuuksia toimia.  

Tutkimuksessa käydään läpi kaikkiaan 34 politiikka-alaa, joilla EU:n perussopimukset antavat oikeusperustan lisätoimille. Aloja ovat muun muassa ulko- ja turvallisuuspolitiikka, budjetti ja rakennerahastot, maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikka, terrorismin torjunta, rikosoikeus, talouspolitiikka sekä sosiaalipolitiikka. Uuden lainsäädännön laatimisen lisäksi EU voisi näillä aloilla tehostaa jo olemassa olevan lainsäädännön toimeenpanoa, kehittää hallinnollisia valmiuksia sekä lisätä rahoitusta. Itä- ja Pohjois-Suomen alueen näkökulmasta keskeisimpiä tutkimuksen esiin nostamia teemoja ovat esimerkiksi EU:n rakenne- ja investointirahastot (ERI), Euroopan-laajuiset säännöt yrityksille sekä energiapolitiikka.

ERI-rahastojen tehokkaampi hyödyntäminen

ERI-rahastojen osalta tutkimuksessa selvitetään rahastoihin liittyvän ehdollisuuden toimivuutta. ERI-rahastoista rahoitetaan mm. EU:n koheesio-, maaseudun kehittämis- ja kalastuspolitiikan toimeenpanoa. Nykyisten sääntöjen mukaan rahoitusta saadakseen jäsenmaiden tulee täyttää tiettyjä ehtoja, jotka liittyvät esimerkiksi sääntelykehyksiin ja hallinnollisiin valmiuksiin. Näiden ennakkoehtojen vaikuttavuudesta on kuitenkin epäselvyyttä – toisaalta ne kannustavat jäsenmaita uudistuksiin, mutta toimeenpanon ja valvonnan puutteen vuoksi niiden vaikutus voi jäädä pieneksi. Lisäksi joidenkin jäsenmaiden mielestä ehtoja on liian paljon, ja ne vaarantavat suhteellisuusperiaatteen toteutumisen. Rahastojen tehokkaamman käytön varmistamiseksi tutkimuksessa ehdotetaan kolmea lisätoimea:

Eurooppalainen ”Business Code” yrityksille

Jäsenmaiden lainsäädännön ja oikeusjärjestelmien erilaisuus vaikeuttaa etenkin pk-yritysten toimintaa Euroopassa. Ratkaisuksi tutkimuksessa esitetään mahdollisuutta Euroopan-laajuisten liiketoimintasääntöjen käyttöönottoon. Lainsäädännöllisten esteiden poistaminen auttaisi luomaan tasavertaiset kilpailuedellytykset yrityksille sekä saavuttamaan aidosti yhtenäiset sisämarkkinat.

EU:n yhteisen energiapolitiikan vahvistaminen

Energiapolitiikan osalta tarvitaan lisätoimia, jotta Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttaminen ja hiilettömään talouteen siirtyminen vuoteen 2050 mennessä olisi mahdollista. Haasteeksi on muodostunut se, että esimerkiksi energiaverotukseen, energianlähteiden valintaan ja energiahuollon rakenteeseen liittyvät päätökset vaativat yksimielisyyttä EU:n neuvostossa, sillä ne kuuluvat kansallisen toimivallan piiriin. Perussopimukset antavat kuitenkin oikeusperustan erityisen lainsäätämisjärjestyksen käyttämiseen, jolloin jäsenmaiden valintoihin voisi vaikuttaa. Erityisen lainsäätämisjärjestyksen käyttäminen vaatii yksimielisen päätöksen neuvostossa, ja se tulee perustella ympäristöllisillä syillä. Neuvosto voi myös päättää tulevaisuudessa käyttää tavallista lainsäätämisjärjestystä kyseisellä politiikka-alalla.

EU:n yhteisen energiapolitiikan vahvistamiseksi tutkimuksessa nostetaan esiin kolme mahdollista toimea. Uusiutuvan energian käytön ja energiatehokkuuden lisäämiseksi yhtenä vaihtoehtona olisi asettaa sitovia kansallisia tavoitteita ja antaa EU:lle suurempi valvontarooli. Energiaverotuksen yhtenäistäminen puolestaan voisi parantaa sisämarkkinoiden toimintaa sekä kannustaa suosimaan uusiutuvia ja vähähiilisiä energianlähteitä saastuttavien fossiilisten polttoaineiden sijaan. Lisäksi yhdennettyjen energiamarkkinoiden ja energiatehokkuuden avulla EU voisi EPRS:n arvion mukaan saavuttaa 250 miljardin euron säästöt vuoteen 2030 mennessä.

Lisätietoja:
EPRS:n tutkimus


 

Ajankohtaista

 
Uutisarkisto 2014 | 2013 | 2012