EU:n tulevan ohjelmakauden rahoitusohjelmien käsittely etenee ripeässä tahdissa – mutta tuleeko valmista ajoissa ennen eurovaaleja?

Euroopan Komissio antoi keväällä ehdotuksensa uudesta pitkän aikavälin rahoituskehyksestä vuosiksi 2021-2027. Talousarvio on ollut suurien kysymysten edessä turvallisuuden ja vakauden luomisen sekä Brexitin jättämän aukon paikkaamisen vuoksi. Uusiin haasteisiin Komissio esittää vastattavan sekä menoleikkauksilla, että uusilla resursseilla. Varojen käyttöä tarkemmin säätelevät eri rahoitusohjelmista annetut lainsäädäntöesitykset.

Nämä esitykset ovat nyt Euroopan parlamentin ja ministerineuvoston käsiteltävänä. Molemmat instituutiot muodostavat ensin omat kantansa ja sitten eri ohjelmista päätetään kolmekantaneuvotteluissa komission, parlamentin ja neuvoston kesken. Rahoituskehyksen koon osalta neuvosto on avainasemassa päätöksenteossa.

Alkuperäinen komission ja EU:n puheenjohtajamaakolmikon (Bulgaria, Itävalta ja Romania) tavoite oli saada lait käsiteltyä ennen EU-parlamentin ensikeväisiä vaaleja, mutta tätä on alettu laajasti pitää epärealistisena. Ohjelmien on määrä tulla voimaan 1. päivä tammikuuta 2021 Euroopan unionin 27 jäsenmaassa, mutta yleisesti ottaen viivästykset ohjelmien käsittelyssä on nähty aiheuttavan riskin, että myös ohjelmien käynnistymisessä olisivat vuoden 2014 tapaan mahdollisia.

Tässä artikkelissa tarjoamme Itä- ja Pohjois-Suomen kehityksen kannalta olennaisten kauden 2021-2027 EU-rahoitusohjelmien esitetyt sisällöt ja tilanteen hyvin tiivistetysti.

Tulevan aluepolitiikan ohjelmia säätelevä Yhteisiä säännöksiä koskeva asetus (CPR)

Tämän ehdotuksen tarkoituksena on yksinkertaistaa ja yhtenäistää seitsemän EU:n rahoitusohjelman säännöksiä keräämällä ne saman kattoasetuksen alle ja luoda siten yhdet, entistä kevyemmät säännöt kaikille ohjelmille. CPR:n alaisuudessa on Itä- ja Pohjois-Suomen kannalta keskeisimmistä rahastoista Euroopan aluekehitysrahasto EAKR ja Euroopan sosiaalirahasto+ (ESR+). Itä- ja Pohjois-Suomen kehityksen kannalta on huomattava, että nyt maaseuturahaston toimenpiteet eivät enää olisi mukana tässä yhdessä sääntökirjassa.

Tässä asetuksessa myös määritellään, miten EU:n aluekehitysvarat jatkossa jakautuvat eri ohjelmien ja EU:n alueiden kesken. Tähän liittyen Itä- ja Pohjois-Suomen asema muuttuu suhteessa viime kauteen, kun siirrymme kehittyneiden alueiden kategoriasta siirtymäalueen kategoriaan. Uudistuneet varojenjakokriteerit näyttäisivät olevan alueellemme edellistä kautta vähemmän suotuisia. Muutokset näyttäisivät alueen maakuntien tämän hetkisten arvioiden mukaan johtamaan rahoituksen pienenemiseen Itä- ja Pohjois-Suomen alueella.

Ehdotuksesta vastaavina esittelijöinä parlamentissa toimivat europarlamentaarikot Constanze Krehl (S&D, Saksa) ja Andrey Novakov (EPP, Bulgaria). Alustavassa raporttiluonnoksessaan he ehdottavat mm. maaseuturahaston tuomista takaisin CPR:ään ja aluekehitysbudjetin kasvattamista. Asetusehdotuksen käsittelyvastuu on Europarlamentin toimesta kohdennettu  aluekehitysvaliokunnalle (REGI) ja muut valiokunnat antavat asiaan lausunnon.

Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) & Koheesiorahasto

Aiemmin kahden erillisen asetuksen kattamana, uusi asetus tulee saattamaan kummatkin rahastot tulevaisuudessa saman asetuksen alaisuuteen. Uusi asetus pyrkii tunnistamaan tarkat tavoitteet ja tuen laajuuden kummallekin rahastolle, sekä niin ikään toimet, jotka eivät ole tukikelpoisia.

EAKR tulee vaikutuksia koskevien todisteiden valossa keskittämään sijoituksensa suurimman lisäarvon toimintaan. Tämä tarkoittaa nykyisten politiikkatavoitteiden karsimista puoleen entisestä. Itä- ja Pohjois-Suomen alueella 85 % EAKR-rahoista tulisi käyttää kahteen politiikkaprioriteettiin:

1. Älykkäämpi Eurooppa – pk-yritysten tukeminen ja älykkääseen erikoistuminen perustuva aluekehitys
2. Vähähiilinen talous

EAKR:n tulevaisuuden fokus tulee olemaan älykkäässä kasvussa, kun taas koheesiorahasto tulee keskittymään ensisijaisesti Euroopan etua koskevan liikenneinfrastruktuurin, mutta myös ympäristöystävällisten energia- ja liikennehankkeiden tukemiseen. Erityinen lähestymistapa on laadittu muun muassa kaupunkialueille ja uloimmille seuduille.

Euroopan parlamentissa vastuu asetusehdotuksen käsittelystä on kohdennettu aluekehitysvaliokunnalle (REGI), ja vastaavana toimii italialainen europarlamentaarikko Andrea Cozzolino (S&D). Vastaavan selonteon odotetaan ilmestyvän syksyn 2018 aikana.

Interreg (Euroopan alueellinen yhteistyö – EAY)

Euroopan aluekehitysrahaston alainen Interreg-yhteistyö tulee myös kokemaan muutoksia tulevan EU:n koheesiopolitiikan asetusmuutoksen myötä. Tulevan rahoituskauden osalta huomiot Itä- ja Pohjois-Suomen kannalta ovat esityksen mukaan seuraavan kaltaisia:

• EAY:lle varatut määrärahat pienenevät edelliseen kauteen verrattuna
• Yhteistyön eri muotojen uudelleenjärjestely johtaa muutoksiin merirajayhteistyöohjelmien suhteen ja niiden yhdistymiseen laajemmilla valtioiden rajat ylittävillä alueilla toteuttaviin ohjelmiin (esim. Keski-Pohjanmaalla toimiva Botnia-Atlantica ohjelma sulautuisi esityksen mukaan Itämeren alueen Interreg BSR –tyyppiseen ohjelmaan);
• Nykyisen kaltainen parhaiden käytäntöjen vaihtoon perustuva Interreg Europe -yhteistyön kokisi merkittävän resurssivähennyksen
• Uusi instrumentti perustettaisiin alueiden välisiä innovatiivisia investointeja varten – työkalu, joka on suunnattu erityisesti älykkään erikoistumisen strategioiden toimijoille ryhmittymistä varten
• EU:n ulkopuolisen yhteistyön sisällyttäminen Interreg-asetukseen

Interregin asetusehdotuksen vastaavana toimii belgialainen europarlamentaarikko Pascal Arimont (EPP) ja käsittelyvastuu ehdotuksesta on Euroopan parlamentissa osoitettu aluekehitysvaliokunnalle (REGI). Euroopan neuvosto tuottaa samanaikaisesti oman selvityksensä ehdotuksesta. Arimont on alustavassa lausuntoluonnoksessaan osittain esittänyt osaa komission uudistuksista peruttavaksi (mm. merirajayhteistyöohjelmiin liittyen).

Euroopan sosiaalirahasto + (ESR+)

ESR+-rahoitusohjelmalla pyritään vastaamaan EU:n kansalaisten toiveisiin sosiaalisemmasta ja ihmislähtöisemmästä Euroopasta. Tulevalla rahoituskaudella 2021-2027 ESR+ tulee alustavan 101,2 mrd. euron talousarvion myötä olemaan EU:n pääasiallinen ihmisiin investoinnin rahoitusinstrumentti, jonka budjetti vahvistuisi esityksen myötä hieman.  Uusi rahoitusohjelma tulee keskittämään sen investoinnit kolmeen pääasialliseen kategoriaan, jotka ovat koulutus, työllistyminen ja sosiaalinen osallistaminen.

ESR+ tulee yhdistämään saman rahoitusohjelman alle seuraavat Euroopan unionin ohjelmat:

• Euroopan sosiaalirahasto (ESF) ja nuorisotyöllisyysaloite (YEI);
• Vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahasto (FEAD);
• Työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskeva EU-ohjelma (EaSI) sekä
• EU:n terveysohjelma.

Rahoitusohjelmien yhdistämisen tavoite on kolmiosainen:

• Vahvistaa EU:n elämänlaatua parantavien ja ihmisiä tukevien, täydentävien instrumenttien koherenttiutta ja synergiaa
• Parantaa joustavuutta sekä myös soveltuvuutta EU-tason prioriteettien ja talouden ohjausjärjestelmän tunnistamiin haasteisiin.
• Yksinkertaistaa rahastojen ohjelmointia ja hallintaa, vähentäen niin viranomaisten kuin edunsaajien hallinnollista taakkaa.

Tällä hetkellä rahoitusohjelmaa koskeva lakiehdotus on Euroopan parlamentin työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnassa (EMPL) käsiteltävänä. Lakiehdotuksen ensimmäinen esittely valiokunnassa pidettiin 29. päivä elokuuta 2018. Lakiehdotuksen vastaavana toimii espanjalainen europarlamentaarikko Verónica Lope Fontagné (EPP).

Digitaalinen Eurooppa (Digital Europe)

Euroopan komissio esitti kesäkuun 6. päivä ehdotuksen uuden rahoitusohjelman käynnistämisestä tulevalle rahoituskaudelle 2021-2027. Digitaalinen Eurooppa -ohjelma rakentuu komission vuonna 2015 käynnistämän digitaalisten sisämarkkinoiden strategian pohjalle ja sen pääasiallinen tavoite on kiihdyttää digitaalista murrosta Euroopassa kaikkien kansalaisten ja yritysten hyväksi. Komission ehdotus sisältää 9,1 mrd. euron rahoituksen vuosille 2021-2027, joka tulee keskittymään seuraaviin osa-alueisiin:

1. Supertietokoneet;
2. Tekoäly;
3. Kyberturvallisuus;
4. Digitaalitaidot;
5. Julkishallinnon digimurros ja yhteentoimivuus.

Digitaalinen Eurooppa tulee suunnitellusti toimimaan vahvasti synergiassa Euroopan Horisontti ja Verkkojen Eurooppa (CEF) -rahoitusohjelmien kanssa. Osa CEF:n budjetista tulee rahoittamaan digitaali-infrastruktuurin luomista, siinä missä Euroopan Horisontti tulee rahoittamaan tutkimus- ja kehitystoimintaa. Digitaalinen Eurooppa-ohjelma rahoittaa myös nykyisin Horisontti 2020 –rahoitukseen kuuluvaa Digital Innovation Hubs -tyyppistä elinkeinoelämään digitoimiseen tähtäävää yhteistyötä.

Euroopan parlamentissa käsittelyvastuu ohjelmasta on osoitettu teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle (ITRE). Ohjelman vastaavana toimii itävaltalainen europarlamentaarikko Angelika Milinar (ALDE).

Euroopan Horisontti (Horizon Europe)

Euroopan Horisontti -innovaatio- ja tutkimusrahoitusohjelma jatkaa tulevalla EU:n rahoituskaudella ikään kuin Horisontti 2020 -ohjelman manttelinperijänä. Komissio on päättänyt esittää 100 mrd. euron budjettia Euroopan Horisontti (97,6 mrd.) ja Euratom (2,4 mrd.) -ohjelmille rahoituskaudelle 2021-2027.

Euroopan Horisontti -ohjelman pääasialliset tehtävät ovat:

• Vahvistaa EU:n tiedettä ja teknologiaa investoimalla huipputaitaviin ihmisiin ja korkean tason tutkimukseen;
• Ylläpitää EU:n teollista kilpailukykyä ja sen innovatiivista suorituskykyä, erityisesti tukemalla markkinoita luovia innovaatioita Euroopan innovaationeuvoston (EIC) ja Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin (EIT) avulla.
• Edesauttaa EU:n strategisia päämääriä ja prioriteetteja, kuten Pariisin ilmastosopimuksen täyttymistä, sekä torjua globaaleja haasteita, jotka haittaavat jokapäiväisen elämän laatua.

Rahoitusohjelma tullaan panemaan täytäntöön kolmea peruspilaria noudattaen:

• Avoimen tieteen pilari (25,8 mrd.) tukee etulinjan tutkimusprojekteja tutkijoiden itse määritteleminä ja ajamina Euroopan tutkimusneuvoston kautta (16,6 mrd.), rahoittaa apurahoja ja vaihtojärjestelyjä tutkijoille Marie Skłodowska-Curie -toimien (6,8 mrd.) kautta, sekä investoi huipputason tutkimusinfrastruktuureihin. à Ei juuri muutoksia nykytilanteeseen
• Globaalien haasteiden ja teollisen kilpailukyvyn pilari (52,7 mrd.) tukee sosiaalisiin haasteisiin liittyvää tutkimusta, vahvistaa teknologista ja teollista suorituskykyä, ja asettaa EU:n laajuisia missioita kunnianhimoisilla tavoitteilla, tarkoituksena torjua kaikista hankalimpia ongelmia unionin alueella.
• Avoimen innovaation pilari (13,5 mrd.) tähtää tekemään Euroopasta markkinoita luovien innovaatioiden edelläkävijän Euroopan innovaationeuvoston (10 mrd.) kautta. Entisestään vahvistetaan myös Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituuttia, joka huolehtii liiketoiminnan, tutkimuksen, korkeakoulutuksen ja yrittäjyyden yhdentymisestä (3 mrd.).

Euroopan horisontti -ohjelmaesitys tuo mukanaan seuraavia uudistuksia:

• Euroopan innovaationeuvosto: yhden luukun periaatteella toimiva ohjelma, jonka tarkoitus on saada parhaat tieteelliset ideat markkinoille ja tukea innovatiivisia start up ja scale up -yrityksiä kahden rahoitusinstrumentin kautta.
• EU:n laajuiset tutkimus- ja innovaatiomissiot: esimerkkeinä kunnianhimoiset hankkeet, kuten syövän päihittäminen, liikenteen puhdas vallankumous ja muovittomat meret.
• Avoin tiede: tämän tulee olemaan Euroopan horisontin pääasiallinen toimintatapa. Tämä tulee vaatimaan osakseen avoimen pääsyn julkaisuihin, dataan ja tutkimustiedon hallintasuunnitelmiin.
• Uudet eurooppalaiset kumppanuudet: Euroopan horisontti tähtää virtaviivaistamaan kumppanuuksien lukumäärän.
• Yksinkertaisemmat säännöt: tämän tulisi lisätä oikeudellista varmuutta ja vähentää edunsaajien hallinnollista kuormaa.

Ohjelmaehdotuksen käsittelystä vastaa Euroopan parlamentissa Teollisuus-, tutkimus ja energiavaliokunta, joka on nimittänyt romanialaiset europarlamentaarikko Dan Nican (S&D) vastaavaksi.

Verkkojen Eurooppa (Connecting Europe Facility, CEF)

CEF on rahoitusohjelma, joka tukee liikenteen, energian ja digitaalisen infrastruktuurin kehitystä Euroopan laajuisissa verkostoissa. Tulevalle rahoituskaudelle 2021-2027 komissio on esittänyt 42,3 mrd. euron budjettia nykyhintatasolla mitattuna. Verrattuna edelliseen ohjelmakauteen, jolloin EU-28 maille osoitettu kokonaisbudjetti oli 30 mrd. euroa, tuoreeltaan esitetty budjetti on runsaampi. Tosin liikennepuolella Suomen haettavissa oleva ns. general envelope on pienentynyt.

Esityksessä liikenteelle on osoitettu suurin budjetti, joka on 30,6 mrd. euroa ja josta 11,3 mrd. euroa on korvamerkitty koheesiotuelle kelpoisten maiden projektien tukemiseen. Uutena ominaisuutena 6,5 mrd. euroa on korvamerkitty puolustusbudjettiin, minkä tarkoituksena on tukea liikennejärjestelmien osien muuttamista siviili-asevoimat -kaksoiskäyttöön. Useat merisatamat tullaan yhdentämään osaksi Euroopan laajuista ydinverkostoa. Pääasiallisena tavoitteena liikenteen osalta on irtaantua hiilestä ja tehdä siitä yhdistynyttä, kestävää, osallistavaa ja turvallista.

Itä- ja Pohjois-Suomen kannalta huomionarvoista on, että esityksessä on mukana osin Pohjois-Suomen maakuntien yhdessä muiden pääradan varalle sijaitsevien maakuntien kanssa tekemän pitkäaikaisen edunvalvontatyön tuloksena esitys korottaa Suomen Päärata eurooppalaiseksi ydinverkkokäytäväksi. Toteutessaan tämä tarkoittaisi entistä parempia mahdollisuuksia hakea Verkkojen Eurooppa -tukea pääradan parantamiseksi ja alueen maakunnille mahdollisuutta osallistua ydinverkkokäytävien toimeenpanoa tarkkailevan korkean tason Corridor Forumin toimintaan.

Verkkojen Euroopan ohjelmaehdotus on Euroopan parlamentissa osoitettu jaetusti kahdelle valiokunnalle: Liikenne ja matkailu- (TRAN) sekä teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnille. Lisäksi ulkoasiain- (AFET), budjetti- (BUDG), aluekehitys- (REGI) sekä ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden (ENVI) valiokunnat antavat aiheesta oman mielipiteensä. Vastaavina ovat europarlamentaarikot Jean-Marian Marinescu (EPP, Romania), Henna Virkkunen (EPP, Suomi) ja Pavel Telička (ALDE, Tšekki).

Lue lisää:
Eu budget for the future
Legislative train schedule