Komissio pohtii EU:n tulevaisuutta – ja rahoitusta sen osana

30.06.2017

Komissio julkaisi maaliskuussa Valkoisen kirjan Euroopan tulevaisuudesta, jossa käsiteltiin viittä skenaariota EU:n kehittämiseksi. Tavoitteena oli käynnistää keskustelu tavoista, joilla unioni voi parhaiten vastata unionin kohtaamiin haasteisiin. EU:n tulevaisuutta koskevaa keskustelua pohjustetaan nyt komissaarien allekirjoittamilla temaattisilla pohdinta-asiakirjoilla. Näitä on julkaistu yhteensä viisi:

1.      Sosiaalinen ulottuvuus

2.      Globalisaation hallinta

3.      Talous- ja raha-liiton syventäminen

4.      Eurooppalaisen puolustuksen tulevaisuus

5.      EU:n rahoituksen tulevaisuus

Temaattisten pohdinta-asiakirjoissa ei oteta lopullisia kantoja siihen, mihin suuntaan unionia ja esimerkiksi sen rahoituskehystä oltaisiin viemässä. Sen sijaan komissio esittelee papereissa eri teemoihin liittyviä mahdollisia yleistasoisia skenaarioita, joiden mukaisesti EU voisi eri osa-alueilla lähteä etenemään. Pohdinta-asiakirjojen voidaan kuitenkin katsoa suuntaavaan keskustelua, ja määrittelevän sitä, mitkä teemat on tarkoitus nostaa esille tulevaisuutta koskevissa keskusteluissa.

Jos EU-rahoituksen – ja erityisesti aluepolitiikan tulevaisuutta – ajatellaan, ovat Globalisaation hallintaa ja EU-rahoituksen tulevaisuutta koskevat asiakirjat kaikkein keskeisimpiä. Globalisaation hallintaa käsittelevässä asiakirjassa korostettiin alueiden keskeistä roolia, kun EU uudistaa talouttaan ja teollisuuttaan paremmin globalisaation haasteita kestäväksi. Rahoituksen tulevaisuutta käsittelevä asiakirja ja taas esitteli viisi erilaista skenaarioita, joiden pohjalta EU-rahoitukseen voidaan suhtautua tulevaisuudessa. Aikooko EU vain jatkaa entiseen tapaan, tehdä yhdessä vähemmän, toimia eri tahtiin, tehdä vähemmän mutta tehokkaammin vai tehdä yhdessä paljon enemmän?

Jokaisella esimerkkiskenaariolla on erilaisia seurauksia. Ne liittyvät sekä siihen, kuinka paljon rahaa mihinkin tarkoitukseen halutaan käyttää, että siihen, mistä raha voisi tulla. Iso-Britannian EU-eron myötä budjettiin kohdistuvat kovat pienentämispaineet. Vaihtoehtoja etenemiselle on useita, esimerkiksi rahoituksen vähentäminen nykyisiltä politiikoilta tai tulojen lisääminen.

Pikaisen katsauksen perusteella näyttäisi siltä, että valtaosassa skenaarioita nähdään EU:n maatalouspolitiikka potentiaalisena leikkauksen kohteena. Koheesiopolitiikan osalta paperissa nostetaan esiin mm. seuraavaa: ’kansallisen osarahoituksen määrän lisäämistä olisi harkittava, jotta rahoitus voidaan mitoittaa paremmin eri maita ja alueita varten sekä lisätä omistajuutta ja vastuullisuutta. Olisi myös pohdittava, pitäisikö kehittyneempien maiden ja alueiden saada koheesiopolitiikkaan perustuvaa rahoitusta.’ Lisäksi on syytä huomata, että kaikkien skenaarioiden yhteydessä korostetaan tarvetta toteuttaa EU-rahoitus enemmän rahoitusvälineiden ja takausten avulla.

EU:n pohdinta-asiakirjoilla käynnistämän keskustelun tulokset otetaan huomioon komission ehdotuksessa seuraavaksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi. Seuraava rahoituskehys koskee 27 jäsenvaltion EU:ta, ja komissio aikoo näillä näkymin esittää ehdotuksensa vuoden 2018 puolivälissä. Brexit ja monet muut tekijät kuitenkin lisäävät epävarmuutta tämän ehdotuksen ajankohdasta.

Myös Euroopan parlamentti käy EU:n tulevaisuuteen liittyvää keskustelua. Tämän keskustelun osana parlamentti on hyväksynyt päätöslauselman aluepolitiikan tulevaisuuteen liittyen.

Lisätietoja:

Valkoinen kirja ja pohdinta-asiakirjat

Parlamentin päätöslauselmat: EU:n koheesiopolitiikan rakentaminen vuoden 2020 jälkeen 


 

Ajankohtaista

 
Uutisarkisto 2014 | 2013 | 2012