Britannia haluaa olla mukana EU:n tutkimusohjelmissa brexitin jälkeenkin

Britannian hallituksen julkaisemassa uudessa kannanotossa keskitytään EU:n ja brittien tulevaan tiedeyhteistyöhön. Asiakirja on jatkumoa aikaisemmin julkaistuille Britannian brexit-kannanotoille, jotka ovat koskeneet mm. EU:n ja Pohjois-Irlannin välistä rajaa sekä ydinjätteiden käsittelyä. Julkaisussa painotetaan Britannian merkittävää asemaa eri tiederahastojen käytössä sekä maan halua olla osana eurooppalaista tiedeyhteisöä myös tulevaisuudessa. Maa tavoittelee jopa läheisempää ja kattavampaa asemaa EU:n tiedeohjelmissa ja -yhteistyörakenteissa kuin muilla ei-jäsenvaltioilla, esimerkiksi Norjalla ja Sveitsillä on.

Britannia on valmis rahoittamaan vuodesta 2021 alkavaa horisontti 2020 – ohjelman jatkajaa FP 9:ää sekä Euratomia ja EU:n avarauusohjelmia Galileota ja Copernicusta. Asiakirjan mukaan maa jatkaa yhteistyötä Euroopan maiden kanssa myös EU:n ulkopuolisten organisaatioiden kautta, kuten Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskuksen CERN:in välityksellä. Britannian pääneuvottelija David Davies kommentoi asiakirjaa sanomalla, että 'Kannanotto antaa selkeän viestin yhteistyökumppaneillemme, että Britannia arvostaa eurooppalaista tiedeyhteisöä ja haluaa jatkaa yhteistyötä myös Brexitin jälkeen'. Tähän mennessä unionin ja brittien välillä on käyty kolme brexit-neuvottelukierrosta, jotka ovat päätyneet erimielisyyksiin EU-kansalaisten oikeuksista sekä talousasioista.

Brittitieteilijöiden mukaan kannanotto tuo jonkinlaista selvyyttä hallituksen aikeista. Monta seikkaa jää silti vielä auki. On epäselvää pystyvätkö brittitieteilijät hakemaan EU-rahoitusta vuoden 2019 jälkeen. Asiakirjassa sanotaan, että Horisontti 2020 -rahoitusta kannattaa hakea vain sille ajalle, jolloin Britannia on vielä EU:n jäsen. Epävarmuudesta johtuen jotkut tutkijat ovat hylänneet yhteistyösuunnitelmia tai päättäneet alkaa työskennellä maissa, joissa rahoituksen saaminen on varmempaa, kertoo Jeremy Farrar biolääketieteeseen keskittyvästä Wellcome Trust:ista. Britannian suunnitelmat vähentää EU:sta tulevaa työperäistä maahanmuuttoa sekä rajoittaa vapaata liikkuvuutta ovat myös ristiriidassa tiederahoituksen tavoitteiden kanssa. Kannanotossa todetaan, että vapaa liikkuvuus ei ole voimassa maassa enää brexitin jälkeen. Toisaalta hallituksen tavoitteena on yhä houkutella korkeasti koulutettuja työntekijöitä Britanniaan.

Tutkimuksesta, tieteestä ja innovoinnista vastaava komissaari Carlos Moedas sanoi, että EU:ssa ei pystytä sanomaan minkälaista tiedeyhteistyö tulee olemaan Britannian ja unionin välillä ennen kuin tiedetään, brexit-laskun suuruus, eu-kansalaisten oikeudet sekä tuleeko Irlannin ja Pohjois-Irlannin välille raja. Tiedeyhteistyön kohtalo ratkeaa vasta kun tiedetään ensimmäisen neuvottelukierroksen tulokset. Moedas toivoi kuitenkin, että Britannia ja EU pääsevät sopuun tieteen saralla ja pystytään luomaan yhteistyöverkko, joka toimii.

Lisätietoja:

Britannian hallituksen julkaisema kannanotto

Science Businessin artikkeli